Aloitan parin päivän viiveellä juttusarjan, johon saan virikkeitä Kulmakunta-lehdestä. Lehteä jaetaan ilmaisjakeluna keskiviikkoisin Itäisen Turun ja Kaarinan alueilla. Jakelulevikki on 29 100 kappaletta.

Kulmakunta kertoo viikon kuulumiset mielestäni hyvin ihmisläheisesti. Lehteen mahtuu pikkaisen yhteiskunnallista asiaa, mutta yhtä lailla tavallisten ihmisten saavutuksista ja alueen tapahtumista kertovia uutisia. Lehteä on oikein mukava lukea, vaikka suppeahan se toki on.

Yksi suosikeistani lehdessä on “Mielipide myös tekstiviestillä” -palsta. Toimituksen numeroon voi lähettää tekstiviestinä napakan mielipiteensä – asiasta kuin asiasta. Kulmakunta pidättää oikeuden muokata tekstiä, joten viestin alkuperäisestä muodosta ei voi olla varma. Lähes joka viikko viestien joukkoon mahtuu jokin sellainen, jossa kritisoidaan alueella esiintyvää rikollisuutta, turvattomuutta, ilkivaltaa tai muuta yleistä häiriötä. Harvinaista kyllä, lehti on julkaissut myös useita viestejä, jossa ihan selkeästi esitetään kritiikkiä maahanmuutosta aiheutuneita lieveilmiöitä kohtaan.

Jatkossa julkaisen keskiviikkoisin blogissani yhden tai useamman Kulmakunnan tekstiviestipalstalla olleen paikallisen asukkaan kommentin. Kansa tietää asiansa parhaiten ja niin se totuus tulee ulos myös itä-turkulaisen asukkaan suusta. Tässä 14.11.2007 ilmestyneessä numerossa ollut nimimerkin Turha kaunistella kommentti, joka osui silmään:

“Pahoinpitelyjä, ryöstöjä, raiskauksia, murtoja, ihmisten kivityksiä, kirkon ikkunoiden tuhrintaa kananmunilla, autovarkauksia, puistikot kaatopaikkoina, palvelut huononemassa ja kauppakeskus pikkuhiljaa etnisiä kauppoja ja pitserioita pullollaan… Ai missäkö? Varissuolla!”

Nimimerkin tuntemukset kertovat sen, mitä kaduilla kuulee ja näkee. Joka ikinen päivä. Yleiseen omaisuuteen suunnattu ilkivalta ja toisiin ihmisiin kohdistuva väkivaltainen käytös on lisääntynyt. Varissuolaiset ovat kyllästyneitä siihen, että yleinen piittaamattomuus on lisääntynyt ja yhteistä omaisuutta ja julkisia tiloja tuhotaan ja sotketaan. Mielipiteen kirjoittaja ei ota kantaa siihen, minkälainen porukka hänen mielestään on syypää. Muistelen, että jokin aika sitten aluepoliisin edustaja totesi erään lehden haastattelussa häiriökäyttäytymisen olevan taas kasvusuunnassa, joten luulisin jonkinlaista tarkempaa tilastoa teoista ja tekijöistä löytyvän. Asukkaat varmasti haluaisivat vastuulliset lain kouran eteen, sillä kukaan tuskin haluaa tuomita kaikkia ostoskeskuksessa notkuvia toimettomia teinipoikia tai ostoskeskuksessa notkuvia ulkomaalaistaustaisia toimettomia teinipoikia tai muita vastaavia henkilöitä hävityksen aiheuttajiksi. Syylliset pitää saada vastuuseen teoistaan ja muiden toimenpiteiden, joista merkittävä osuus on kodin ja koulun kasvatustyössä, pitäisi tehdä osansa sen eteen, että vastaava käytös vähenisi. Tämä koskee suomalaisia ja ulkomaalaisia. Nuorena aloitetulla häiriökäyttäytymisellä on taipumus kasvaa sitä suurempiin mittoihin mitä useampi vuosi kuluu. Peli pitää viheltää poikki heti ensimmäisestä kerrasta, muuten kierre on valmis eikä ole enää mitään vihellettävää. Varissuon kierre johtaa alaspäin ja aiemmin mainittu rötöstely on vain omiaan lisäämään sitä.

Kulmakunnan sivuilta löydät uusimman numeron pdf-versiona. Tarvittaessa voit kysellä minulta skannattua kappaletta.

Varissuo, ruotsiksi Kråkkärret, on lähiö Itä-Turussa, Kaarinan rajalla. Turun väestötietojärjestelmän mukaan Varissuon asukasluku oli vuoden 2006 lopussa 8 874 henkilöä. Tällä hetkellä alueen ulkomaalaisten osuus koko väestöstä on 31 %. Koko Turun virallinen asukasluku viime vuoden lopussa oli 175 354, josta ulkomaalaisia on 6 %.

Turun kaupungin Muutoksen suunnat -katsauksen uusin numero 3/2007 kertoo, että tutkimuksen mukaan (Heitmeyer 2000) ulkomaalaisosuuden nousu 30 %:iin tietyllä alueella voi käynnistää prosessin, jossa kantaväestö alkaa tuntea itsensä muukalaisiksi eli kokee joutuvansa vähemmistöksi. Varissuo on Turussa ensimmäinen alue, jolla tämä raja on ylittynyt.

Varissuota on rasittanut menneisyys, johon sanotaan kuuluneen paljon väkivaltaa ja rikollisuutta. Vuosia sitten alueella vallinnut yleinen turvattomuuden tunne ja muutamat henkirikokset ovat kantaneet hedelmää tähän päivään saakka. Yleisessä keskustelussa Varissuo on kamala paikka, jonne ei millään voisi muuttaa. Samaan hengenvetoon voi ihmetellä miten Varissuolla voi ylipäätään joku asua. Asukkaita leimataan helposti köyhiksi ja työttömiksi epäonnistujiksi, sosiaalitoimen luukuilla roikkuvaksi rupusakiksi. Työttömiä Varissuolta toki löytyy, sillä heitä on kaikkiaan 22 % asukkaista. Työttömyysprosentti on Turun korkein.

Yleisilmeeltään Varissuo on aika kolkko ja kivinen. Taloyhtiön omistajuussuhteet näkyvät ulkoasussa. Lähes tulkoon vierekkäin voivat sijaita hiljattain pintaremontoitu, ihan kivannäköinen omistusasunnoista koostuva talo ja rähjäinen, likainen vuokra-asunnoista muodostuva yhtiö. Varissuon liikenneyhteydet ovat hyvät. Palveluita ja yrityksiäkin löytyy, tosin niissä on viime aikoina ollut nähtävissä ulkomaalaisomistuksen lisääntyminen. Varissuon lähellä on luontoa, jossa voi lenkkeillä. Talvella kuntopolusta tulee hiihtolatu. Jäähalli on talvisaikaan ahkerassa käytössä ja kouluissa pidetään jos jonkinlaista kerhoa. Monenlaista ihmiselle enemmän ja vähemmän tarpeellista palvelua ja viihdykettä löytyy.

Varissuolla on jotain hyvää ja jotain huonoa. Synkän menneisyyden varjo on hiljalleen väistynyt, mutta aistittavissa on uusia ongelmia, uusia yhteiskunnan sosiaalipoliittisia haasteita.

Turussa on useita ns. aluekumppanuusalueita, joiden puitteissa järjestetään asukasiltoja, työryhmiä ja erinäisiä palveluja kyseisen alueen asukkaalle. Varissuo-Lauste-alueen aluekumppanuudesta löytyy jonkin verran informaatiota Internetistä juuri näiden alueiden ajankohtaisista kysymyksistä. Suhteellisen tuoretta tietoa on yhdyskuntatyöryhmän muistiossa tämän vuoden toukokuulta. Näin mutu-pohjalta sanoisin, että Varissuon asukkaat vaikuttavat olevan suhteellisen tyytyväisiä kotilähiöönsä sinänsä. Uskoisin olevani tuntemuksineni ainakin jossain määrin oikeassa, koska olen asunut täällä yhteensä reilut neljä vuotta 2000-luvun aikana. Yhdyskuntatyöryhmä on kuitenkin havainnut jotakin olevan pielessä. Muistion mukaan moni varissuolainen tuumaa ulkomaalaisväestöä olevan liikaa. Pakolaisia on sijoitettu Turkuun ja Varissuolle jo kauan, joten ulkomaalaisiin on yleisesti ottaen totuttu. Nyt heitä koetaan kuitenkin olevan määrällisesti liian paljon, eikä integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan enää tapahdu. Ratkaisuna maahanmuuttajien sijoittumisongelmaan Turussa eräs työryhmän jäsenistä on sitä mieltä, että tarpeeksi isojen asuntojen rakentaminen muualle Turkuun houkuttelisi myös maahanmuuttajia levittäytymään laajemmalle alueelle. Tuntuu suorastaan hullulta ajatella, että kaupungin pitäisi erikseen alkaa rakentamaan valtavia asuntoja helposti jopa 10-henkisille pakolaisperheille. Turun kaupungilla on isoja asuntoja, myös muualla kuin Varissuolla. Niitä löytyy esimerkiksi Hirvensalosta, mutta sinne ei ole varmaankaan sijoitettu yhtään pakolaista.

Varissuon päiväkodeissa ja kouluissa on ryhmiä, joissa ei ole juurikaan suomenkielisiä lapsia. Tällöin maahanmuuttajalapsetkaan eivät saa kosketusta Suomen kieleen. Tällaisissa ryhmissä vaarantuu myös suomalaisen lapsen kielenoppiminen, kuten Koukkarinkadun päiväkotia edustava Anne Pennanen kertoi maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille hänen Varissuon-vierailunsa yhteydessä 8.10.2007. Ministeri Thors ei kuitenkaan tätä purematta niellyt, vaan mietti onko kielen oppimisen todettu hidastuvan maahanmuuttajaympäristössä. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä suomalaisten lasten äidit ja isät ajattelevat tästä kehityksen suunnasta ja minkälaisia vaikutuksia heidän mielestään maahanmuuttajaympäristöllä on juuri heidän lapseensa.

Varissuon luisuminen takaisin paikaksi, jossa kukaan ei halua asua, on alkanut. Ulkomaalaisväestön massiivisuudella on sormensa pelissä. Suomalaiset kaikkoavat vähitellen muille maille ja tämä on tiedossa myös Turun kaupungilla, ovathan he sen tiedon julkaisseet omassa vuosikatsauksessaan. Alueen ränsistymisen ja turvattomuuden tunteen lisääntymisen voisi ehkä pysäyttää, mutta sille ensimmäisenä toimenpiteenä täytyy olla se, että alueelle ei sijoiteta enää yhtään pakolaista tai muuta maahanmuuttajaa, joka saa katon päänsä päälle Turun kaupungin avustuksella. Vuokra-asuntoja kaupungilta löytyy lukuisilta eri alueilta, joten pakolaisten hajasijoittaminen täytyy aloittaa nyt. Heitä ei kuvaannollisesti mahdu enää enempää Varissuolle tai muille “ongelma-alueille”, kuten Lausteelle tai Halisiin. Toisaalta olen sitä mieltä, että nykyisessä taloustilanteessaan Turun ei pitäisi edes ottaa vastaan enää yhtään pakolaista tai turvapaikanhakijaa. Myös integraation puute ja ulkomaalaisväestön halukkuus pitää yllä omaa kulttuuriaan on aiheuttanut moninaisia ja todella vaikeita ongelmia. Kokonaisvaltaista integraatiota ei pääse koskaan tapahtumaan, kun vanhan maan elämäntapaa ja kulttuuria pidetään yllä tuomalla sieltä koko ajan uutta porukkaa. Olemassa ja jo täällä nähtävissä olevat ongelmat yhteiskuntaan sopeutumisessa pitää hoitaa ensin.

Sain henkilökohtaisesti pienen maistiaisen monikulttuurisuutta, kun hiljattain kävin asioimassa Varissuon terveysasemalla. Odotustilassa ei ollut yhtään suomalaista tai naista minun lisäkseni. Kun hoitaja kutsui minut huoneeseen, kevensin tunnelmaa naurahtamalla: ”Ihan niin kuin olisi ulkomailla ollut, kun ei itsensä lisäksi näe yhtään suomalaista.”

Hoitaja ei tainnut nähdä lausahduksessani mitään ironista tai hauskaa, koska hän survaisi rokotteen pakaraan niin kipeästi, että tuntui vielä kaksi päivää myöhemminkin.