Tällä viikolla Varissuolta lähetetään iloisia terveisiä ja myös muutamia mielipidekirjoituksia.

Tekstiviestipalstan satoa:

“Kiitos vaan siitä, kun Varissuon asioihin aiotaan puuttua. Minäkin antaisin yhden neuvon! Ostoskeskuksen alikulun silta on korjattu, mutta sementtiseinä paistaa sielläkin joka puolella. Eikö sitä saataisi vähemmäksi!”

Joku jossakin on ilmeisesti aikonut puuttua Varissuon asioihin. Se on totta, että Itäkeskusta on jonkin verran korjattu ulkopuolelta syksyn kuluessa. Fakta kuitenkin on, että Varissuolla ei paljon muuta ole kuin ankeaa sementtiä ja ruskeaa tiiltä. Siinä riittääkin korjaamista. Luulen, että tästä alueesta ei kaunista saa enää tekemälläkään. Perusparannuksiin ja yleisen siisteyden ylläpitämiseen kaipaisin kuitenkin satsausta taloyhtiöiltä ja omistajilta. Toisaalta on olemassa mahdollisuus, että korjatut tai uusitut tilat ja rakennukset tärvellään samantien. Sellaista porukkaa, jolle mikään toisen oma tai yhteinen kaikkien käytössä oleva omaisuus ei ole pyhää, täältä(kin) löytyy.

“Hyvä Varissuo! Et itke kohtaloa, se on oikea asenne. Varissuo on hyvä asuinalue. Kun perheeni kanssa asuimme Littoisissa, meitä varoitettiin Varissuosta. Nyt en ymmärrä näitä puheita, sillä ei se ole sen kummempi paikka kuin muutkaan. Pienellä alueella asuu runsaasti ihmisiä. Vanhin poikamme asuu Varissuolla ja on tyytyväinen.”

Eivät varissuolaiset itke, he ovat ennemminkin turhautuneita. He toivoisivat alueelleen enemmän satsauksia ja kokevat sen luisuvan pois käsistään. Tämä lähiö kulkee heikoilla hangilla, mutta täältä löytyy edelleen asukkaita, jotka eivät ole menettäneet uskoaan tai toivoaan. Niin, minäkin asun Varissuolla, mutta en ikinä sanoisi että tämä ei ole sen kummempi paikka kuin muutkaan. Kyllä tämä on. Itäkeskuksessa asioidessaan voi hetken luulla olevansa jonkin arabimaan basaarissa. Tämä edellyttää sitä, että katsoo oikeaan suuntaan ja että juuri sillä hetkellä käytävällä parveilee sankoin joukon tummatukkaisia uussuomalaisia. Aikaisin aamulla jälkimmäinen on epätodennäköinen tilanne. Olen asunut ulkomailla, muualla Suomessa sekä mm. ihan Turun keskustassa. Tämä on ensimmäinen paikka, jossa en koskaan lähde iltaisin ulos yksin. Olen kuullut liian monta ikävää juttua, jotta kokisin palavaa tarvetta todistaa ne kaikki vääriksi ja pelkiksi liioitelluiksi huhupuheiksi. Jos Varissuo ei ole sen kummempi paikka, miksi etenkin suomalaiset lapsiperheet muuttavat pois?

En minä puhu Varissuon ja sen asukkaiden puolesta siksi, että tämä olisi mielestäni erityisen ihqu betonilähiö, jossa on positiivista voimaa ja resursseja vaikka muille jakaa. Ei minusta ole mitään kaunista siinä, että toisilleen täysin vieraat ihmiset, jotka parhaimmassa tapauksessa edustavat vastakkaisia kulttuureja tai uskontoja laitetaan asumaan limittäin, lomittain ja päällekkäin rumiin lähiökerrostaloihin. En minä näe mitään ihailtavaa siinä, että kielitaidottomia ja työttömiä ulkomaalaisia, työttömiä ja moniongelmaisia suomalaisia köyhiä sullotaan samaan paikkaan. Koen, että tällä pyritään vahvistamaan asumiseen perustuvaa luokkayhteiskuntaa. Siitä huolimatta asun itsekin tällä hetkellä Varissuolla. Haaveilen siitä, että jonain päivänä voin muuttaa täältä johonkin pieneen kaupunkiin tai maaseutukuntaan, jossa olisi oma talo ja piha, tai edes rivitaloasunto ja vähän pikkuisempi piha. Mikäli onni on myötä, minulla on ihan realistinen mahdollisuus saavuttaa haaveeni lähitulevaisuudessa. Kaikilla ihmisillä samaa mahdollisuutta ei ole eikä tule koskaan olemaankaan, siksi me tarvitsemme halvempaa ja helpompaa asumista tarjoavia lähiöitä nyt ja tulevaisuudessa. Toki kaikki ihmiset eivät edes jaa haavettani, mutta toisaalta en usko kenenkään unelmoivan myöskään asumisesta Varissuon kaltaisessa sekametelisopassa, jossa ongelmien määrä pikkuhiljaa kasautuu. Kaikilla suomalaisilla on oltava mahdollisuus elää kunnollisissa ja toimivissa kodeissa, joissa asumisesta heillä on varaa maksaa kohtuullinen korvaus. Suomalaisen on voitava poistua kodistaan töihin, kouluun tai kauppareissulle ilman, että hänen täytyy pelätä. Tämän yhteiskunnan on huolehdittava siitä, että jokaisella suomalaisella on katto päänsä päällä. Tämän yhteiskunnan on taattava yhteiskuntarauha siten, että mihinkään ei pääse muodostumaan sellaisten ryhmien asumiskeskittymiä, joissa väkivalta ja pelko ovat pinnalla.

Pekka Tauriainen kirjoitti tänään Kulmakunnan pääkirjoituksessa työvoimapulasta ja siitä, kuinka vain muuttajat auttavat kyseisessä ongelmassa. Tauriaisen mielestä me tarvitsemme sekä pakolaisia, että muita maahanmuuttajia. Hän kysyy, eikö ole jo hyvä asia, jos terveistä ja nuorista pakolaismiehistä ja -naisista saadaan koulutettua ammattimiehiä. Jos “jos” toteutuisikin, sitä hidastavat seuraavat asiat:

1. Monet pakolaiset ovat ammatti-, luku- ja kirjoitustaidottomia aikuisia. Tästä lähtötilanteesta vieraan kielen opettelu lienee todella hidas prosessi, jonka lopputuloksena saavutettu kielitaidon taso todennäköisesti vaihtelee.

2. Ilman kirjallista kielitaitoa ei voi opiskella/kouluttautua miksikään tai mitenkään. Vaihtoehtoisesti on luotava kokonaan uusiin menetelmiin perustuvia koulutusohjelmia.

3. Pakolaisen peruskoulutus voi olla olematon. Monissa maissa tyttöjä ei kouluteta missään elämänvaiheessa. Suomalainen lapsi puolestaan aloittaa valmistautumisen rooliinsa yhteiskunnassa menemällä 6-vuotiaana eskariin. Yhdeksän vuoden peruskoulun jälkeen seuraa erinäisiä yleissivistäviä tai ammattiopintoja, joiden seurauksena saavutetaan ne tiedot ja taidot, joiden mukaan tässä yhteiskunnassa toimitaan. Oppiminen on kestänyt vuosia ja vuosia. Millaisella intensiivikurssilla pakolaisena tänne tullut kohtaan 1 sopiva aikuinen ihminen voisi omaksua vastaavat taidot?

4. Pakolaisnaiset ovat usein muslimeja. Heidän kulttuurinsa/uskontonsa/miehensä voi kieltää työskentelyn tai edes poistumisen kotoa muuten kuin aviomiehen tai muun sukulaismiehen seurassa.

5. Etenkin muslimeiden syntyvyys on korkea. Terveen naisen on mahdollista olla joko viimeisillään raskaana, äitiyslomalla tai kotihoidontuella pitkiä, vuosien pituisia jaksoja, jolloin hän ei kuulu työvoimareserviin.

6. Vaikka mikään kohdista 1-5 ei pitäisi paikkaansa pakolaisnaisen kohdalla, monissa kulttuureissa naiset eivät edes halua tai pidä velvollisuutenaan käydä töissä ja maksaa veroja. Onko heillä jokin syy muuttaa täällä tapojaan varsinkin kun suomalaisessa yhteiskunnassa voi huoletta elää tekemättä päivääkään ansiotyötä?

Suomessa väitetään olevan pulaa työvoimasta, mutta alat ovat usein sellaisia, joissa palkat ovat kehnoja. Jos suomalainen ei niillä elä, miksi ulkomaalainen eläisi sen paremmin. Pääkirjoituksessaan Pekka Tauriainenkin toteaa, että monet ulkomaalaiset ovat toimeentulon vuoksi ilmoittautuneet työttömiksi. Tulkitsen tämän niin, että työttömänä oleminen on taloudellisesti kannattavampaa kuin töissä käyminen. Ulkomaalaisten rahtaaminen tänne pienipalkkaisia töitä tekemään vahvistaa luokkayhteiskuntaa. Alimmalle kastille tarvitaan halpoja asuinalueita. Varissuosta ilmeisesti halutaan tehdä sellainen alue.

Myös arkkitehti Jukka Paason kirjoitus on tämän päivän Kulmakunta-lehdessä. Voit käydä sen lukemassa netissä. Paaso kehuu varissuolaisia suuriksi kulttuurien sulattajiksi ja uskoo, että kantaväestön ja muuttajien välit voidaan rakentaa toimiviksi pitkäjännitteisellä työllä. En tiedä olenko minä murheellinen pessimisti, toivonsa menettänyt realisti vai vain niin väsynyt, etten näe enää metsää puilta tuijotettuani koko kuluneen päivän tietokoneen näyttöä, mutta suhtaudun sulatusuunina toimimiseen ja välien rakentamiseen paljon mustavalkoisemmin. Mikäli ulkomaalaisten määrä Varissuolla kasvaa, suomalaisväestön muutto pois jatkuu. Niin kauan, kun ulkomaalaiset haluavat ylläpitää omaa kulttuuriaan eivätkä hyväksy meidän kulttuuriamme ja vaativat erikoiskohtelua, suomalaiset eivät haluakaan tehdä heidän kanssaan lähempää tuttavuutta. Sinä ajanjaksona ennen kuin Varissuosta tulee ulkomaalaisvoittoinen, väkivalta, rikollisuus ja turvattomuus alueella lisääntyy. Suomalaisiltakin palaa käämit ennen pitkää ja heissä syttyy halu puolustaa omaa kotiaan ja kulttuuriaan. Puolustamiseen käytettyjä keinoja voimme arvailla, esimerkkejä lienee löydettävissä muualta Euroopasta, jossa ulkomaalaisväestön vahvistuminen on pidemmällä. Kun Varissuolla ei ole enää suomalaisia joiden kanssa eripuraa syntyy, etniset ryhmät tappelevat keskenään entistä enemmän.

Toivottavasti menen synkkine ennustuksineni päin palmupuuta. Entä jos en menekään? Minä en halua että Varissuosta tai mistään muustakaan Suomen lähiöstä tulee etnisviritteistä uussuomalaisten slummia. En halua että siitä tulee suomalaistenkaan slummia. Kaikki yhteiskunnan jäsenet eivät voi olla kauniita ja rikkaita, mutta oikeilla ratkaisulla voimme estää liian leveiden kuilujen ja luokkaerojen syntymisen.

Trackback URI | Comments RSS