Radio Auran Aaltojen Juha Kortelainen oli haastatellut Turun poliisipäällikkö Tapio Huttusta ja haastattelu esitettiin äsken radiossa. Muun touhuilun ohessa kuuntelin keskustelun alkua vain toisella korvalla, mutta aihe ei kuitenkaan jäänyt epäselväksi. Turun lisääntynyt rikollisuus ja erityisesti maahanmuuttaja(nuorten) lisääntynyt rikollisuus on huolenaihe. Keskustelussa ei tullut esille kovin paljon asioita, joita ei olisi jo aiemmin käsitelty mm. Turun Sanomissa, mutta jotain kuitenkin.

Tänään on uutisoitu siitä, miten poliisihallintoa karsitaan ja kuinka poliisi voi menettää yli 600 virkaa. Nämä uutiset eivät käy lainkaan yksiin sen tosiasian kanssa, että poliisin näkyvyydellä ja läsnäololla on rikoksia ennaltaehkäisevää vaikutusta. Mitä vähemmän poliiseja, sitä vähemmän heiltä jää aikaa partioida esimerkiksi Turun keskusta-alueella tai muissa ongelmapesäkkeissä, joissa väkivaltarikollisuutta esiintyy. Tapio Huttunen kertoi haastattelussa, että resurssipula on totta myös Turussa ja että tänne mahtuisi hyvin lisää poliiseja. Poliisien aika menee hälytystehtäviin sekä virka-avun antamiseen naapurikuntiin, joissa myös on pulaa resursseista. Viime kesänä Turun keskustan rauhattomuuden lisääntyessä partiointia lisättiin, millä saatiin keskustan levottomuutta pikkuisen kuriin. Voinemme siis olettaa, että kun resursseja supistetaan entisestään Turunkin keskustassa alkaa taas tapahtua. Miltähän rikostilastot näyttävät vuoden kuluttua?

Huttunen kertoi, että 15-20-vuotiaiden maahanmuuttajanuorien tekemät pahoinpitelyt ovat hyvin yleisiä, toisin sanoen tuo ryhmä on yliedustettuna kyseiseen rikokseen syyllistyneiden joukossa. Huttunen totesi, että tässä joukossa kotoutuminen ei selvästi ole onnistunut. Yhtenä syynä hän esitti työttömyyttä, joka tyypillisesti vaivaa maahanmuuttajanuoria. Eräät tahot ovat myös esittäneet, että maahanmuuttajat rikoksien tekijöinä ovat yliedustettuina, koska he erottuvat joukosta ja jäävät täten helpommin kiinni. Tähän Huttunen ei usko. Ratkaisuksi ongelmaan Huttunen esitti työllisyys- ja koulutuspolitiikan kehittämistä sekä maahanmuuttajavanhempien ottamista mukaan keskusteluun. Pulmia voidaan ratkoa monen tahon yhteistyöllä. Somaliyhteisön kanssa tästä on saatu myönteisiä kokemuksia.

Toimittaja Kortelainen kysyi Huttuselta, syyllistetäänkö poliiseja rasisteiksi. Poliisipäällikkö totesi, että hän saa yhteydenottoja asiaa koskien ja painotti, että tutkii kaikki väitteet tarkkaan. Hän myös kertoi, että poliisin asenne- ja kansainvälisyyskoulutukseen on satsattu, mistä on ollut hyötyä.

Haastattelun lopuksi toimittaja tiedusteli olisiko Huttusella antaa patenttiratkaisua ulkomaalaistaustaisten nuorten suureen osallisuuteen rikoksissa. Huttunen painotti, että ketään ei saa syyllistää. Kaikkien tulisi miettiä mitä voi omalta osaltaan tehdä. Mikäli tämän sukupolven ongelmiin ei puututa, ne vain pahenevat ja rikokset tulevat olemaan vakavampia. Huttusen mielestä tarvitaan aktiivista nuorisotyötä sekä tiloja maahanmuuttajille, joissa he voivat vaalia omaa kulttuuriaan eivätkä tule hengailemaan keskustaan. Poliisipäällikkö myös muistutti, että kansainvälisyys ja maahanmuuttajat ovat rikkaus.

Poliisipäällikkö on korkea virkamies, jonka on varmasti tarkkaan mietittävä mitä suustaan päästää. Mielestäni poliisipäällikön ehdottomat toimet kohdistuvat asioihin, joita kantaväestön tulee toteuttaa joko oman asenteensa kautta tai sitten verorahoilla kustantamalla sitä ja tätä koulutusta ja politiikkaa ja kulttuurinvaalimistiloja. Haluaisin kovasti tietää mitä sellainen ihan tavallinen peruspoliisi, joka selvittelee tappeluita ja raiskauksia ja joutuu menemään väliin uhkaaviin tilanteisiin tuumaa tästä kaikesta. Missä heidän mielestään on vikaa? Millaisiin asioihin he haluaisivat satsata? Mihin heidän mielestään rahoja kannattaisi käyttää? Toinen ryhmä, jotka työnsä puolesta ovat tekemisissä monenlaisten ongelmien ja ihmisryhmien kanssa, ovat sosiaalityöntekijät. He ovat sitä ammattiryhmää, jotka tekevät mm. nuorisotyötä ja muunlaista ehkäisevää ja korjaavaa sosiaalityötä. Missä heidän äänensä kuuluu? Poliisi ja sosiaalihuolto kärsii resurssien vähyydestä, se on ihan selvää. Resursseja tarvitaan ympäri maata ja niitä tarvitaan sekä kantasuomalaisten että maahanmuuttajien aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseen sekä kaikille kuuluvien peruspalveluiden ylläpitämiseen. Mutta jos resursseja ei ole luvassa lisää tai niitä entisestään jopa vähennetään, niin mihin nämä työtä tekevät henkilöt itse haluaisivat vähät rahat ja henkilövuodet käyttää?

Maahanmuuttajien rikollisuudesta vielä sen verran, että alan vähän kummastella kotoutumis-termin käyttämistä ylipäätään. 15-20-vuotiaat maahanmuuttajanuoret ovat voineet olla tässä maassa syntymästään saakka, tarvitseeko Suomessa syntynyttä henkilöä kotouttaa jotenkin erityisesti? Mihin? Jos on syntynyt tässä maassa, on luultavaa että tämä maa ja tässä maassa toimiva yhteiskunta on henkilön koti(maa) laajana käsitteenä. Se mitä tehdään ja mitä opetetaan ympäröivästä yhteiskunnasta ja maasta siellä ihan ikiomassa kodissa neljän seinän sisällä on täysin eri asia. Jos vanhemmat ja kotona vaalittu kulttuuri tietoisesti kannustaa nuorta kapinoimaan suomalaista yhteiskuntaa ja länsimaista elämäntapaa vastaan on kysymys jostain aivan muusta kuin meidän hyvää hyvyyttämme tarjoaman kotouttamisen puutteesta. Jollakin on asennevika, mutta kenellä?

J.K. Jos joku muu kuunteli saman haastattelun ja on sitä mieltä, että minä olen kuullut väärin tai että tämä artikkeli ei heijasta totuudenmukaista kuvaa haastattelun sisällöstä, niin kertokoon siitä minulle.