Kulmakunta N:o 26 2.7.2008 / Lauri Simola

Opettajakysely erittelee monikulttuurisuuden haasteita

Riittämätön suomen kielen taito, sekä suomalaisen kulttuurin ja tapojen puutteellinen hallinta. Nämä ovat suurimmat haasteet maahanmuuttajataustaisten lasten koulutiellä.

Tähän tulokseen päätyy Kaija Hämäläisen Turun ammatti-instituutille tekemä Monikulttuurisuuden haasteet perusopetuksessa -projektityö. Hämäläisen tutkimus keskittyy Varissuon kouluun, jonka oppilaista noin kaksi kolmasosaa on maahanmuuttajataustaisia. Hämäläisen projektityö pohjautuu Varissuon koulun opettajien täyttämien kyselylomakkeiden antiin.

Sen lisäksi, että opettaja-kysely kertoo monikultturisuuden aiheuttavan ongelmia Varissuon koulussa, ovat ongelmat kyselyn mukaan lisääntyneet viimeisen kahden vuoden aikana.

- Uskon, että ongelmien lisääntyminen johtuu maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän jatkuvasta kasvusta, Hämäläinen näkee.

Uhittelua, nahistelua ja haukkumista

Opettajakyselyn paljastamat yleisimmät maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ongelmatilanteet ovat alakouluikäisiä ajatellen hyvin perinteisen oloisia. Opettajakyselyssä mainitaan muun muassa uhittelut, nahistelut ja haukkumiset. Kyselyn mukaan oleellista kuitenkin on, että kyseistä häiriökäyttäytymistä esiintyy selkeästi useammin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden parissa.

Ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi toimitaan tavallisesti rangaistuksin, oppilaan uudelleen sijoituksella tai asiantuntija-apuun turvaamalla.

Kyselytuloksissa pistää erityisesti silmään opettajien yksimielisyys siitä, että kaikista tehokkaimmin häiriökäyttäytymiseen pystytään puuttumaan huoltajatapaamisten avulla. Silmiinpistävää tässä on se, että samaista puuttumiskeinoa käytetään kuitenkin kyselyn mukaan kaikkein vähiten.

- Pitää muistaa, että lasten ohessa myös maahanmuuttajavanhemmat ovat usein kokeneet kovia ja kaipaavat itsekin tukea. Siinä tilanteessa lasten kouluasiat jäävät helposti vähemmälle huomiolle, Hämäläinen selvittää.

Maahanmuuttajataustaisten vanhempien kielitaito onkin monessa tapauksessa niin heikko, että huoltajatapaamisiin tarvitaan paikalle tulkkia. Tulkkipalveluiden käyttäminen taas hankaloittaa tapaamisten järjestelyä, mikä on yhtenä osasyynä vanhempaintapaamisten vähäisyyteen.