Mielipiteitä on niin monia kuin on mielipiteen esittäjiäkin. Luin runsaasti konkreettisia esimerkkejä sisältävän mielipidekirjoituksen sanomalehti Kalevasta. Kirjoitus käsitteli Peruspalvelukuntayhtymä Kalliota, joka aloitti toimintansa 1.1.2008. Nivalalainen hoitaja Marjut Holappa kuvaili Nivalan, Sievin, Alavieskan ja Ylivieskan välille luotua terveydenhuolto-organisaatiota seuraavin sanoin:

Nivala maksaa, Ylivieska päättää

Kallio – Suomen paras toteutunut PARAS-hanke. Näin kehuivat päättäjät muutama viikko sitten paikallislehdessä peruspalvelukuntayhtymää, joka hoitaa sosiaali- ja terveyspalvelut Ylivieskassa, Nivalassa, Alavieskassa ja Sievissä.

Mutta mikä on työntekijän mielipide? Nivalasta on tullut Kallion maksaja, Ylivieskasta päättäjä. Tuntuu, että Kallion toiminta on aloitettu ihan liian keskeneräisenä. Esimerkiksi vuoden vaihteessa saimme taistella palkkojemme perään, meitä nivalalaisia kun ei yhtäkkiä löytynytkään Kallion työntekijälistoilta. Ylivieskan sairaanhoitajilla on paremmat palkat kuin meillä Nivalassa. Tarvittiin oikein harmonisointityöryhmä asiaa tutkimaan, ja nyt palkkoja on luvattu nostaa.

Nivalassa tehtiin ennen Kalliota viikonloput aina yhdellä hoitajalla. Kun lakisääteiset ruoka- ja kahvitauot jäivät yleensä pitämättä, yritimme saada toista hoitajaa viikonloppuvuoroihin. Vastaus oli “ei tarvita”.

Nyt kun koko Kallion viikonloppupäivystys on Nivalassa, tulee Ylivieskasta kaksi hoitajaa ja heillä on oltava vielä nivalalainen hoitaja kaverina. Eli nyt onkin varaa kolmeen hoitajaan ja ylivieskalaisten matkakorvauksiin heidän tullessa jopa taksilla töihin.

Viime vuoden aikana Ylivieska vakinaisti väkeä, kun on tulossa Kallio. Nivalassa ei nimenomaan Kallion vuoksi sitä tehty. Nytkin seitsemän vuotta talossa ollut sijainen sai äitiyslomalle jäädessään kuulla, ettei sopimusta voida jatkaa, koska ei ole varmuutta jatkuvatko työt samassa työpisteessä.

Päivystysajanvaraukseen on luotu kallis puhelinlinjasto. Puhelut jakautuvat aamuisin neljään linjaan. Valitettavasti vastaamassa on yleensä vain kaksi hoitajaa, joten läpipääsy vaikeutuu. Samoin kiireettömässä vastaanotossa on yleensä vain yksi hoitaja, joten laboratoriotiedusteluihin ei aina saa vastausta, mikäli hoitaja on avustamassa lääkäriä.

Ylivieskan osastolta puuttuu kesäsijaisia. Nyt sinne on siirretty nivalalainen sairaanhoitaja, joka on poissa Nivalan sijaisreservistä. Eli Ylivieskaan lisätään henkilökuntaa, kun ovat saaneet niin paljon negatiivista palautetta.

Nivalan osalta johtopäätöksiä on tehty väärien toteutumalukujen pohjalta. Nivalan poliklinikalla olisi 1.1.-30.4. välisenä aikana ollut kahdella hoitajalla yhteensä 15 asiakaskontaktia, ja näin voidaan vetää johtopäätös, ettei Nivalaan tarvita lisää hoitajia.

Todelliset lukemat olivat kuitenkin yli 600 asiakaskontaktia molemmilla hoitajilla, yhteensä siis yli 1 200. Lukemien 1 200 ja 15 välillä on aika suuri ero.

Usein kuulee sanottavan, kuinka “vanhalla puolella oli niin hyvä, kun oli lasiluukku mihin ilmoittautua. Näki ainakin, että ovat tekevinään töitä!”. Emme me niiden punaisten valojen takana ihan vain ilkeyttämme istu piilossa. Kyllä me teeme töitä parhaamme mukaan – ja ennen kaikkea sen mukaan miten jaksamme!

Kuntayhtymän luojilla ja johtajilla on varmasti asiasta eri näkemys, mahdollisesti täysin päinvastainen. Yllä olevan mielipiteen kirjoittajan rohkeus kirjoittaa kuntayhtyhmän arjesta omalla nimellään on ihailtavaa. Huomionarvoista on mielestäni se, että hoitaja ei kuitenkaan hyökkää koko kuntayhtymäajatusta vastaan, vaan hänen mielestään se on käynnistetty keskeneräisenä. Jos vahinko on jo oikeasti tapahtunut, voidaanko se vielä korjata, miten ja millä aikataululla. Kuka mahdollisesta vahingosta kärsii – potilaat, työntekijät vai paperipinojensa takana kokouksesta ja palaverista toiseen suunnitelmia piirtävät päälliköt, johtajat ja vetäjät.

Näytelmän jatkumista odotellessamme ylivieskalaiset hoitajat voivat siis körötellä jatkossakin mittariautolla töihin Nivalaan. Välimatka 27 kilometriä.