Perussuomalaiset Nuoret ry:n kannanotto
julkaisuvapaa heti

Kannatamme sananvapautta

Perussuomalaiset Nuoret ovat erittäin huolissaan EU:n nykyisestä linjasta sananvapauden rajoittamiseksi. Pyrkimykset internetin lakisääteiseen valvontaan ja julkaisutoiminnan rajoittamiseen ovat selkeät. Yhtenä esimerkkinä harkitaan blogien ennakkosensuuria. Tälläiset rajoitukset eivät ole oikea tie, koska hyökkäys sananvapautta vastaan on myös hyökkäys demokratiaa vastaan. [1]

Ylen 28.10.08 julkaistun uutisen mukaan perussuomalaisten rynnistys valtuustoihin on yksi syy oikeusministeriön järjestämään kunnanvaltuustojen puheenjohtajille suunnattuun koulutukseen. Uutisessa viitataan myös siihen, että koulutuksen tarkoitus on ehkäistä mahdolliset vihaa lietsovat puheet. [2] Perussuomalaiset eivät aio pitää vihaa lietsovia puheita, vaan keskustella asiapohjalta.

Perussuomalaisten Nuorten mukaan Yle saattaa syyllistyä tällä uutisella rikoslain 11 luvun 10 pykälässä kuvailtuun toimintaan. Rikoslain tässä
kohdassa todetaan: “Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, etnistä, rodullista tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa muuta kansanryhmää, on tuomittava ‘kiihottamisesta kansanryhmää vastaan’ sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.” [3]

Perussuomalaiset ovat rinnastettavissa laissa esitettyyn muuhun kansanryhmään. Ylen uutistoimitus haluaa selkeästi määritellä yhden syyn oikeusministeriön järjestämälle koulutukselle. Yksilöimällä perussuomalaiset mahdollisten vihaa lietsovien puheiden pitäjiksi, saattaa Yle syyllistyä perussuomalaisten panetteluun. Mielestämme julkisrahoitteinen Yleisradio tekee tässä karkean virheen, koska mitään viitteitä uutisen mukaisista valtuustopuheenvuoroista ei ole olemassa.

Eduskunnan kyselytunnilla 23.10.08 kansanedustaja Pertti Virtanen kysyi pääministeri Matti Vanhaselta tulkintaa maahanmuuttolain arvostelusta. Vastauksessaan pääministeri kertoo kuunnelleensa huolellisesti Timo Soinin ja perussuomalaisten periaatteet asiaan, ja toteaa, että “ne ovat periaatteita, joita kaikki suomalaiset eduskuntapuolueet ovat noudattaneet ja voivat varmasti ne allekirjoittaa.” [4]

Kyseenalaistamme oikeusministeri Braxin aseman johtuen edellämainituista viimeaikaisista toimista perustuslaissamme määriteltyä sananvapautta vastaan. Toisena esimerkkinä on oikeusministerin ajama sähköisen äänestyksen kokeilu, jota Brax ajoi huolimatta tekniikkaan sisältyvistä riskeistä. Oikeusministerin toimien johdosta kunnallisvaaleissa tapahtui vakavia äänen hukkumisia. Vielä syyskuun alussa antamassaan tiedotteessa Brax kiistää sähköisen äänestyksen uhat, ja toteaa “ääniä ei voi kadota huomaamatta.” [5]

Koska puolueemme periaatteet ovat saaneet pääministerin  hyväksynnän, eikä vihaa lietsovia puheita ole puolueemme valtuutetuilta tulossa, haluammekin kysyä pääministeri Vanhaselta, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta julkisrahoitteinen yleisradioyhtiömme ei jatkossa syyllistyisi mahdolliseen kansanryhmää vastaan kohdistuvaan kiihotukseen, ja oikeusministeriö ei rajoittaisi perustuslaissa määriteltyä sananvapautta?

Lisätiedot:
Ville Vähämäki
Varapuheenjohtaja
Perussuomalaiset Nuoret ry
Puh. 040 542 9179

[1] http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
[2] http://yle.fi/vaalit/2008/id105911.html
[3] http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L11P8
[4] http://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/?issue=86
[5] http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Oikeusministeri+Brax+kiistää+sähköisen+äänestyksen+uhat/1135239194037

434 ääntä ja paikka Turun valtuustossa.

Juuri nyt en osaa sanoa mitään muuta.

Kiitos äänestäjille ja kaikille minua muilla tavoin tukeneille.

Ennusteet ja gallupit ovat olleet suotuisia perussuomalaisten kunnallisvaalitulosta ajatellen. Myöhään huomenna olemme paljon viisaampia, eikä tarvitse enää arvailla.

Oikein hyvää vaalipäivää ja menestystä kaikille perussuomalaisille.

Kiitos tutuille ja tuntemattomille avusta ja kannustuksesta.

Erityiskiitos kotiväelle Nivalaan ja rakkaalle Sampalle kaukaiseen Intiaan.

Jonkun toisen lausahdus on pyörinyt viime päivinä mielessäni: Näistä tulee hauskimmat vaalit ikinä.

Sivustoni etusivulla mainitsen konsoleilla pelaamisen kuuluvan vapaa-ajanviettotapoihini. Näin se on ollut niin kauan kuin muistan. Ensimmäinen pelikone kotona oli Amiga 500, jolla kulutin tunnin jos toisenkin mm. Giana Sistersin ja Populouksen parissa. Playstationeitten tultua markkinoille, en ole juurikaan enää pelannut tietokoneella. Simsiä ja Oblivionia olen  kokeillut, mutta siihenpä se jää.

Meillä on kotona PS2- ja PS3-konsolit, joilla pelaan kaikkein mieluiten RPG-pelejä, mutta myös seikkailu- ja tasohyppelypelejä. Erinomaisen mukava seurassa, ja toki yksinkin, pelattava on Guitar Hero -sarja. Miehen kanssa olemme sillä ottaneet matsia toisiamme vastaan, mutta hän on kyllä paljon parempi kitaristi kuin minä. Jokin aika sitten pääsin kokeilemaan myös Rock Bandia tuttavien luona, ja sielläkin kuusi aikuista ihmistä kilvan odottelivat pelivuoroaan. En ole pitkään aikaan pitänyt kunnollista pelisessiota, mutta kokemusta on aamusta myöhään iltaan hengailusta Final Fantasyn maailmoissa. Pelaaminen on mielestäni hauskaa ja harmitonta ajanvietettä, jossa pelityypistä riippuen joutuu käyttämään jopa järkeään hyvien hermojen ja istumiskestävyyden lisäksi.

Seuraan pelimarkkinoita jonkin verran lehdistä, mutta pääasiassa internetin kautta. Tämän syksyn julkaisuista esille nousee kolme peliä, joita haluaisin päästä kokeilemaan: LittleBigPlanet, Fallout 3 ja Rise of the Argonauts. Erityisesti kahta ensin mainittua on hehkutettu uskomattoman visuaalisuuden ja huiman monipuolisen pelattavuuden takia, enkä niitä epäile esimerkiksi Youtubesta löytyvät trailerit nähtyäni. LittleBigPlanet on tasohyppely- ja maailmanrakentelupeli, jossa voi pelaamisen lisäksi luoda itse omia peliympäristöjä ja pelata verkon kautta muiden luomissa kentissä. Kaksi muuta esiin nostamaani peliä ovat  vanhemmalle pelaajalle sopivia, joissa pääsee räiskimään ja taistelemaan oikein urakalla.

Kaikessa viattomuudessaan, lapsenomaisuudessan ja kiltteydessään ihana LittleBigPlanet on tuoreen tiedon mukaan joutunut sensuurin hampaisiin, minkä takia sen julkaisu siirtyy eteenpäin. Odottelin jo saavani sen ennakkoaikataulun mukaisesti käsiini ihan lähipäivinä, vaan toisin kävi: LittleBigPlanet myöhästyy koraani-lainauksen vuoksi. Yhdessä pelin kentistä on taustamusiikkia, josta voidaan erottaa kaksi koraanissa käytettyä ilmausta. Tämä luonnollisesti loukkaa muslimeita, joten Sony vetää pelin takaisin korjatakseen ongelman. Sony pyytää anteeksi kaikilta, joita tilanne on loukannut.

Pelaaminen on vakava asia ja uskonnon voima on käsittämätön. Täysin käsittämätön. Sen lonkerot ulottuvat kaikkialle, jopa asioihin, joihin niiden ei uskoisi ulottuvan.

Lukuisten asiallisten pyyntöjen johdosta tämä kirjoitus palautetaan puuttuneiden lähdeviitteiden kera.

Moni kunnallis- tai valtakunnanpolitiikkaan haluava perustelee pyrkimystään sillä, että haluaa vaikuttaa asioihin. Tämä on toki varsin luonnollinen vaikutin, sanoisinko jopa että välttämätön. Kun itse päätin lähteä ehdokkaaksi 26.10.2008 käytäviin kunnallisvaaleihin, tein sen muun muassa siksi, että tapanani on yrittää tehdä jotain rutisemisen sijaan. Kaikki valtuustoihin tai eduskuntaan halajavat eivät koskaan tule niihin pääsemään. Kaikki äänestäjät eivät koskaan näe juuri sitä omaa suosikkiaan tai lempipuoluettaan päättäjänä. Yksi demokratian menestymisen edellytys on kuitenkin se, että ihmiset yrittävät vaikuttaa. Niiden, jotka haluavat ja jaksavat laittaa itsensä likoon, kannattaa asettua ehdolle. Niiden, joilla on mielipide asioista kannattaa käyttää se yksi ääni, joka heille on kussakin vaalissa annettu käytettäväksi.

Ihannemaailmassa kaikki äänioikeutetut kävisivät äänestämässä. Siellä samaisessa maailmassa on kaikenlaisia muitakin mukavia unelmia, joita emme ikinä saavuta. Siitä huolimatta toivoisin että mahdollisimman moni kertoisi mielipiteensä siitä, millaisen henkilön haluaisi olevan osa sitä pientä porukkaa, joka osallistuu yhteiskunnan suuntaa määräävien päätösten suunnitteluun ja tekemiseen.

Olen nyt kunnallisvaaliehdokkaana ensimmäistä kertaa elämässäni. En ole ennen viime vuotta kuulunut mihinkään puolueeseen tai poliittiseen nuorisojärjestöön. Täysin itsenäisen pohdinnan jälkeen, johon ei vaikuttanut tuttavien tai sukulaisten kanta millään tavalla, liityin viime vuonna perussuomalaisiin. Perussuomalaiset on isänmaallisin puolue, joka mielestäni tuo sitä kodin ja juurtumisen tunnetta, mitä horjuttaa nykymaailman välillä holtitonkin meininki. Siitä kyydistä putoaa liian moni. Olen asunut ulkomailla joitakin vuosia, reissannut siellä täällä, nähnyt ja tehnyt monenlaista, mutta aina jalkani ovat olleet syvällä Suomessa ja suomalaisuudessa. Se pohja, joka tähän maahan on edellisen vuosisadan aikana on lujaa materiaalia ja sen varaan on hyvä rakentaa. Tässä projektissa haluan olla mukana, sillä olen sen velkaa sotaveteraanipapalleni ja muille niille miehille ja naisille, joiden tavallinen arki iloineen ja suruineen vaihtui sotaan. Suomalaisia on reilut viisi miljoonaa, ja jos he eivät itse pidä huolta omasta maastaan ja kansastaan, ei sitä tee kukaan muukaan. Jos jollakulla on asiasta muuta, parempaa tietoa, otan sen avoimin mielin vastaan.

Perussuomalaisia päin on lyöty monenlaista leimaa, puolueelle on naureskeltu ja irvailtu. Puolue on kestänyt, kasvattanut jäsenmääräänsä ja kannatustaan, koska se koostuu tavallisista, asiaansa ja tähän maahan uskovista ihmisistä. Asiassa ja asialinjalla pysyminen sekä itseensä luottaminen ovat lujia tukipilareita, joita ei ivaaminen hetkauta. Perussuomalaisten tavallisuus, rehellisyys, suorapuheisuus ja isänmaallisuus alkavat olla aina vain kovempaa valuuttaa tässä vauhdilla muuttuvassa maailmassa. Perussuomalaiset haluavat pitää huolta tästä maasta ja sen tulevaisuudesta niin, että täällä voidaan hyvin ja pärjätään sen myötä myös kansainvälisillä kentillä. Oman kodin on oltava kunnossa.

Liittyessäni puolueeseen en katsonut niitä leimoja, jota se edelleenkin osittain kantaa. Katsoin kokonaisuutta, en yksittäistä lausetta puolueen ohjelmissa, en yksittäisen puolueen jäsenen sanomisia tai tekemisiä, en kannatusprosenttia. Perussuomalaisissa näin ne arvot ja periaatteet, joiden mukaan pyrin elämään omaakin elämääni. Olen sitoutunut puolueeseen, mutta puolue ei sido ajattelevaa ihmistä. Suhtaudun aika suurella todennäköisyydellä huomattavasti vapaamielisemmin esimerkiksi samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin ja olen ehkä yrittäjähenkisempi kuin joku toinen perinteisempi perussuomalainen, mutta näin sen on mielestäni oltavakin. Puolue elää ja kehittyy ihmisten mukana, muuten sillä ei ole tulevaisuutta. Sama pätee jokaiseen suomalaiseen puolueeseen tai poliittiseen ryhmittymään. Perussuomalaisissa nuoret saavat äänensä kuuluviin ja voivat olla itsensä näköisiä.

Nettiblogiin kirjoittelu omalla nimellään tai nimettömänä on mainio keino tavoittaa lukijoita näkemyksilleen, sekä niitä jotka ovat kanssasi samaa mieltä, kuin myös niitä jotka näkevät tulipunaista mielipiteidesi takia. Näin vaalien alla on ollut jopa hiukan hupaisaa seurata miten innokkaiden ehdokkaiden blogeja nousee kuin sieniä sateella – jännityksellä odotan miten moni niistä nuupahtaa samantien vaalituloksen selvittyä. Maahanmuutto- ja monikulttuurisuusteema, joka on muualla kuin internetissä pyritty kritiikin osalta sulkemaan kaiken keskustelun ulkopuolelle jo pitkän aikaa, on vaalien lähestyessä lisännyt suosiotaan kunnallisvaaliehdokkaiden blogeissa ja monenmoisilla keskustelufoorumeilla. Internetissä tämä kovin arka aihe ei ole kuitenkaan ollut vieras pitkään aikaan, ja siitä ovat avoimesti omilla nimillään kirjoittaneet mm. monet perussuomalaisten nykyisistä ehdokkaista. Olen itse kirjoittanut aiheesta useamman kerran ja tulen tekemään niin myös jatkossa: blogin pitäminen ja maahanmuuttoon liittyvien asioiden käsittely myös negatiivisten vaikutusten kannalta ei tule osaltani jäämään näihin vaaleihin. Maahanmuutto on yhteiskunnan yksi osa-alue ja sitä, kuten mitä tahansa muutakin yhteiskunnallista osa-aluetta tulee voida käsitellä eri näkökulmista kysellen, kyseenalaistaen ja kääntäen. Avoimessa liberaalissa länsimaisessa yhteiskunnassa kuten Suomessa ei voi olla niin suurta tabua, ettei siitä sallita myös kriittisiä mielipiteitä.

En vastusta maahan- tai maastamuuttoa, turismia, ihmisten työskentelyä tai kouluttautumista Suomessa tai muualla maailmassa. En vastusta ihmisten liikkumista paikasta toiseen. Haluan kyseenalaistaa Suomen epävirallisen monikulttuuristamis- ja maahanmuuttopolitiikan siltä kannalta, miten paljon ja minkälaisia ulkomaalaisia Suomi tarvitsee ja miksi. Haluan tietää, minkä verran ulkomaalaisia tai maailman pahoinvointia viiden miljoonan ihmisen kansa voi ottaa kantaakseen ja kustantaaksen ilman että se romahduttaa hyvinvointijärjestelmämme rakenteet tai karkottaa veronmaksajat. Pidän maahanmuuttoa, erityisesti tietyistä kulttuureista ja maista suuntautuvaa maahanmuuttoa valtavana haasteena ja rasitteena yhteiskuntamme palveluille, sillä ulkomaalaiset tarvitsevat tismalleen samat yhteiskunnan kustantamat palvelut kuin suomalaisetkin, minkä lisäksi he tarvitsevat hyvin paljon erilaisia sopeuttamis- ja koulutussatsauksia riippuen siitä, miten erilaisesta yhteiskunnasta ja miten puutteellisin kieli- ja koulutustaustoin he tänne tulevat.

En tiedä ketään, joka haluaisi sulkea Suomen rajat. Sen sijaan tiedän monia ihmisiä, jotka toivottavat tänne tervetulleeksi kaikki ne ihmiset, jotka tulevat maahanmme opiskelemaan tai työskentelemään tai naimakauppojen kautta, elämään tavallista suomalaista elämää. On lapsellista kuvitella, että tämä olisi kaikkien Suomeen pyrkivien tavoite. On lapsellista kuvitella, että kaikki ulkomaalaiset haluavat elää kuten suomalaiset.

Yllä olevan hyvin lyhyen tiivistelmän ympäriltä olen kirjoittanut blogiini laajemmalti maahanmuuton eri osa-alueista ja tulen tekemään niin jatkossakin. Seison vilpittömästi, rehellisesti ja suoraselkäisesti sanomisieni takana vaikka marginaalijulkaisut kirjoittaisivat minusta, ihan tavallisesta turkulaisesta nuoresta naisesta mitä tahansa. Perustelen näkemykseni, pysyn asiassa ja asialinjalla, ja odotan minua kritisoivalta ihan samaa. Selän takana leukojen louskuttaminen ei minua heilauta. Tietyt periaatteet ja arvot ovat ja pysyvät.

Tulosta vaalimainokseni ja tiputa se naapurin postilaatikkoon tai vie rappukäytävän ilmoitustaululle:

 maria_lohela_flyer.pdf

Jos olet halukas jakamaan useammankin mainoksen, ota yhteyttä 041 544 6443 tai maria@marialohela.fi ja toimitan sinulle painettua materiaalia.

Kiitos avustasi!

Minusta turkulaiset saavat valtuutetun, joka tutkii, perehtyy, selvittää ja kyseenalaistaa asioita ja niiden taustoja sekä etsii ja pyytää lisätietoja ja neuvoja niiltä ihmisiltä, jotka ovat omien alojensa asiantuntijoita.

En oleta vaan opettelen. En rakenna hataria pilvilinnoja itselleni, enkä varsinkaan muille. Katteettomien lupausten antaminen toisille ei ole kestävä tie.

Äänestämällä valtuustoon ne samat naamat ja puolueet, jotka ovat kuluttaneet penkkiä siellä ties kuinka kauan, äänestät sen puolesta että mikään ei muutu. Onko siis mielestäsi turkulaisten etu, että taloudellisesta tilanteesta huolimatta kaupunkiin hamutaan lisää maahanmuuttajia ja monikulttuurisuutta, kun joidenkin täällä jo olevien maahanmuuttajaryhmien työttömyysaste pyörii 50 prosentin tienoilla? Onko turkulaisten etu, että rahaa syydetään toriparkkihaaveisiin ja kulttuuripääkaupunkihankkeeseen, kun potilaita makuutetaan sairaalan käytävillä ja vanhainkotien vanhukset pääsevät raittiiseen ulkoilmaan harvemmin kuin Saramäen vangit?

Minusta turkulaiset saavat valtuutetun, joka puhuu sinnikkäästi, avoimesti ja suoraan muun muassa seuraavista yhteiskunnan osa-alueista:

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus

Ideologisesta puuhastelusta ja katukuvan keinotekoisesta värittämisestä pitää siirtyä todellisuuteen. Kielen, alhaisen palkkatason ja korkean verotuksen takia Suomi ei ole houkutteleva tai helppo paikka hakea töitä, vaan koulutetut työntekijät suuntaavat muille markkinoille. Maamme ja kaupunkimme kansainvälistyminen on siis pitkälti humaaneihin syihin perustuvan maahanmuuton varassa, sillä esimerkiksi telakan ulkomaalaiset työntekijät ovat täällä vain käymässä, kunnes kulloinenkin projekti on saatu valmiiksi. Turun kaupungin ei tulisi sijoittaa uusia pakolaisia tai turvapaikan saaneita, ennen kuin täällä jo asuvien henkilöiden kielikoulutus-, opiskelu- ja työllisyystilanne ovat nykyistä huomattavasti paremmassa kunnossa. Maan sisällä tapahtuvaa oleskeluluvan saaneiden ulkomaalaisten muuttoa kaupungista toiseen ei nykyisen lain puitteissa voi estää, mutta heitä tulee esimerkiksi kaupungin vuokra-asuntojonoissa kohdella kuten ketä tahansa muuttajaa.

Vanhukset

Hyväkuntoisemmat vanhukset ovat merkittäviä yhteiskunnan ja yritysten palveluiden käyttäjiä sekä tietoisia kuluttajia. Kaikki vanhukset varallisuudesta ja terveydentilasta riippumatta tarvitsevat tarpeitaan vastaavia palveluja ja vaihtoehtoja, joiden turvin he voivat itse päättää esimerkiksi asumisestaan ja muista elämäänsä vaikuttavista asioista. Se miten kohtelemme vanhuksia tänään peilaa sitä kohtelua mitä itse tulemme saamaan osaksemme, kun olemme vanhoja.

Ympäristö ja eläimet

Pidetään ympäristö puhtaana ja elinvoimaisena, sillä siistissä ympäristössä kaikki voivat paremmin. Luonnonvaraiset eläimet ylläpitävät maamme monimuotoisuutta ja tuottavat elämyksiä jokaiselle. Lemmikit ovat luotettavimpia ja vilpittömimpiä ystäviämme. Muut kotieläimet tuovat toisille toimeentulon. Hyvin hoidetuista ja kohdelluista eläimistä saamme suurimman ilon ja myös parhaimman hyödyn. Turun kaupunki tarvitsee eläinhoitolan myös tulevaisuudessa, sillä se on paitsi paikka, jossa autetaan apua tarvitsevia eläimiä myös jaetaan hyödyllistä tietoa eläinten hoidosta ja suojelusta.

Minä puolustan heikompia, heitä jotka tarvitsevat muiden apua ja tukea. En epäröi laittaa itseäni likoon auttaakseni muita. Turun on oltava turvallinen, vakaa ja luotettava asuinpaikka niin että tänne halutaan tulla ja jäädä. Elinvoimainen kaupunki tarvitsee lisää yrittäjiä ja työssäkäyviä lapsiperheitä, nykyisiä ja tulevia veronmaksajia.

TYÖNTEKO PARAS KOTOUTTAJA

Maahanmuuttopolitiikka on niitä harvoja yhteiskunnallisia puheenaiheita, joka todella kiinnostaa kansan syviä rivejä. Aihe on noussut viime vuosina jopa hallitsevaksi vaaliteemaksi useissa eurooppalaisissa maissa, viimeksi Itävallassa. Selvää on, että aihe nousee jatkossa entistä vahvemmin tapetille Suomessakin, jos maahanmuuttopolitiikka ja siihen olennaisesti liittyvä kotouttaminen hoidetaan huonosti.

Kotouttamislaissa on hyviä tarkoittavia säädöksiä ja kauniita tavoitteita. Samaa voi sanoa tavoitteiden osalta myös nyt käsittelyssä olevasta selonteosta. Kotouttaminen tarkoittaa lyhyesti maahanmuuttajien sopeuttamista uuden asuinmaansa kulttuuriin. Se sisältää esimerkiksi suomen tai ruotsin kielen opettamista ja työllistämistoimia.

KULTTUUREITA KULTTUURISSA?

Perussuomalaisten mielestä työnteko on paras kotouttaja. Lisäksi maahanmuuttajia tulee nykyistä tehokkaammin valistaa Suomen oikeusjärjestelmästä, ihmisoikeuksista, kansanvallasta ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Erilaisista kulttuureista tulevien maahanmuuttajien käsitys oikeasta ja väärästä voi olla suomalaisista hyvinkin poikkeava, kuten esimerkiksi puhemies Niinistö on huomauttanut.

Tällä hetkellä maahanmuuttajia ei pystytä kunnolla kotouttamaan yhteiskuntaamme, vaan odotettavissa on, että meilläkin alkaa toden teolla -  esimerkiksi Ruotsin tapaan – muodostua kulttuureita kulttuurissa. Jo nyt joidenkin pääkaupunkiseudun peruskoulujen yläasteiden oppilaista saattaa puolet tai ylikin olla muita kuin syntyperäisiä suomalaisia. Epätoivottavaa gettoutumista on näkyvissä esimerkiksi Espoon Suvelassa, Helsingin Vuosaaressa ja Turun Varissuolla.

YHTEISKUNNAN ARVOT

Vielä on aikaa tehdä korjausliikkeitä. Gettoutuminen sekä siellä täällä tapahtuneet maahanmuuttajanuorten ja suomalaisten väliset yhteenotot kertovat karua kieltään siitä, että harjoitetussa kotouttamispolitiikassa on tehostamisen varaa.

Kotoutuakseen maahanmuuttajien on ymmärrettävä ja sisäistettävä suomalaisen yhteiskunnan arvot. Maahanmuuttajilla itsellään on kotoutumisessaan suurin rooli. Oikeusvaltio ei hyväksy kunniaväkivaltaa eikä tyttöjen ympärileikkauksia. Meillä Suomessa on kotouttamisessa menty sikäli metsään, että suomalaiset ovat eräissä yhteyksissä ryhtyneetkin sopeuttamaan itseään elämään maahanmuuttajien ehdoilla. Perussuomalaiset eivät hyväksy, että suomalaisten pitää luopua omista perinteistään kuten joulujuhlista ja suvivirrestä siksi, että ne voivat loukata maahanmuuttajia. Monikulttuurisuuden vaaliminen ei edellytä oman kulttuurimme väheksymistä.

MAASSA MAAN TAVALLA

Perussuomalaisten mielestä maahanmuuttajia ei saa missään tilanteessa asettaa erilaisin yhteiskunnallisin tuin suomalaisia parempaan asemaan. Maassamme vakaviin rikoksiin syyllistyneet pakolaiset tulee karkottaa takaisin heidän kotimaihinsa. Ei ole hyväksyttävää, että kotimaan turvattomuuteen vedoten voi luoda turvattomuutta johonkin toiseen maahan. Tehokkaan kotouttamispolitiikan lähtökohta tulee olla: maassa maan tavalla.

MAAHANMUUTTO KIIHTYNYT

Maahanmuutto Suomeen on kiihtynyt. Suomesta on kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä hakenut turvapaikkaa yli 1 600 ulkomaalaista. Se on yli 70 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Tätäkin voimakkaammin on kasvanut yksin maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä. Eniten hakijoita on maahanmuuttoviraston mukaan Somaliasta, Irakista ja Nigeriasta. Turvapaikkoja on elokuun loppuun mennessä myönnetty 67.

On viitteitä siitä, että Suomi on nostanut houkuttelevuuttaan yhden epätoivottavan maahanmuuttajaryhmän eli turvapaikkaturistien keskuudessa.
Inhimillistä hätää pakoon lähteneistä todellisista pakolaisista tulee toki huolehtia, mutta Suomen voisi olla järkevämpää harkita turvan tarjoamista pakolaisten lähtömaita lähempänä olevilta alueilta. Näin todennäköisesti pienemmillä taloudellisilla resursseilla saisimme aikaan pakolaisten omalta
kannalta paremman lopputuloksen.

TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO

Julkisuudessa on jatkuvalla syötöllä painotettu, että Suomi tarvitsee huomattavasti nykyistä enemmän maahanmuuttajia. Tätä perustellaan etenkin
tulevaisuudessa uhkaavalla työvoimapulalla ja sitä kautta huoltosuhdeongelmalla eli sillä, että suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle on maassamme liian vähän työtä tekevää väestöä suhteessa elätettäviin.

HUOLTOSUHDEONGELMA

Huoltosuhteen vääristyminen on todellinen ongelma, ja siksi Perussuomalaisetkin kannattavat työperäistä maahanmuuttoa. Painotamme kuitenkin, että maahanmuutto voi helpottaa huoltosuhdeongelmaa vain, jos maahanmuuttajat ovat pääasiallisesti työikäisiä, työhaluisia ja vieläpä työllistyviä ihmisiä. Kulttuurierot eivät saa olla liian suuret.

Maahanmuuton edellytyksenä voisi olla riittävä ammatillinen pohja niiltä aloilta, joiden työntekijöistä maassamme on pulaa. Näitä aloja on
selonteossakin lueteltu. Kuitenkin on otettava huomioon talouden suhdanteet – mikäli talous hiipuu, kuten nyt ennustetaan, ei maahanmuuttajia pitäisi turhaan houkutella tänne työnhakuun veronmaksajien kustannuksella.

RIKOLLISUUDEN TORJUNTA

Meidän tulee maahanmuuttopolitiikassamme ottaa huomioon myös rikollisuuden torjunta. Maahanmuuttajia on suojeltava kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden harjoittamalta ihmiskaupalta ja suomalaista yhteiskuntaa harmaan talouden kasvulta. Suomeen työhön tuleville on aina maksettava työsopimusten mukainen palkka, ja se tulee maksaa suoraan heille. Jos mukana on välikäsiä, on vaarana, että työntekijät jäävät käytännössä palkatta.

MAAHANMUUTON VARJOPUOLET

Valitettavasti selonteossa ei juurikaan käsitellä maahanmuuton varjopuolia. Tosiasia kuitenkin on, että mikäli työllistyminen ja sitä kautta kotouttaminen ei onnistu, tulee maahanmuutto vielä käymään Suomelle todella kalliiksi. Varoittavia esimerkkejä löytyy mm. Ruotsista ja Ranskasta.

ONNI JA ONGELMAT

Suomen onni on ollut, että maahanmuutto on meillä toistaiseksi ollut eurooppalaisessa mittakaavassa verraten pientä. Sen vuoksi ongelmammekin ovat olleet pienempiä kuin muualla, ja ne on vielä mahdollista ratkaista realistisella, ongelmiin pureutuvalla maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikalla. Maahanmuuttajien haaliminen ei voi olla maahanmuuttopolitiikan itsetarkoitus, vaan jokainen kansakunta käyttäköön tervettä harkintaa.

–
Lisätietoja:
pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi
puh. 050-512 2788

–

Puheenvuoro löytyy eduskunnan sivustolta.

Tavoitteena turvallinen arkielämä

Kuinka turvalliseksi tunnet olosi?

Turun kaupungille laaditaan turvallisuussuunnitelma, joka osin perustuu turkulaisille suunnatun kyselyn tuloksiin. Kyselyssä kartoitetaan minkälaiseksi turkulaiset kokevat oman turvallisuutensa ja turvallisuudentunteensa sekä mitkä asiat huolestuttavat omassa ja kaupungin turvallisuudessa.

Turvallisuussuunnitelman tavoitteena on asukkaiden arkielämän turvallisuuden ja turvallisuudentunteen parantaminen niin kotona kuin ulkona kaupungilla ja liikenteessäkin. Turvallisuussuunnitelmaan sisältyy sekä valmiussuunnitelma, jossa varaudutaan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, että maahanmuuttajien kotouttamisohjelma.

Turvallisuussuunnittelussa keskitytään erityisesti

* erityisryhmien asumisturvallisuuden parantamiseen
* päihdetorjuntaan
* liikenneturvallisuuden parantamiseen sekä
* ilkivallan, vahingontekojen ja katuväkivallan torjumiseen

Erityisryhmiä ovat vammaiset ihmiset, päihdeongelmaiset, ikääntyneet ja mielenterveyskuntoutujat.

Suunnitelman laadinnassa ovat mukana kaupungin eri hallintokunnat, poliisi ja pelastustoimi sekä mm. kolmannen sektorin ja liike-elämän edustajat.
Turvallisuussuunnitelmasta keskustelutilaisuus marraskuussa

Kuntalaisten kuuleminen turvallisuussuunnitelmaa laadittaessa tapahtuu yhdessä aluekumppanuusverkoston kanssa. Nyt järjestettävän kyselyn sisältö perustuu turvallisuustyöryhmien työhön ja kyselyn tulokset menevät niiden työstettäviksi ja huomioon otettaviksi suunnitelmassa.

Marraskuussa järjestetään aiheesta Asukkaan ääni -keskustelutilaisuus, jonka järjestelyistä vastaa aluekumppanuus. Keskustelutilaisuudessa turvallisuussuunnitelman eri teemoista kuntalaisten kanssa keskustelevat turvallisuusasiantuntijat ja valmistelevat virkamiehet.

Turvallisuussuunnitteluun liittyvä kysely on käynnissä 26. lokakuuta asti Internetissä osoitteessa www.turku.fi/osallistu sekä lisäksi Turku-pisteessä osoitteessa Puolalankatu 5.

Laadittu turvallisuussuunnitelma käsitellään ja hyväksytään kaupunginvaltuustossa alkuvuodesta 2009.