Suuntaan huomenna viettämään jouluviikkoa perheeni luokse Nivalaan. Myös avomies saapuu Intiasta viettämään pientä lomaa kotimaahan. Minulla on toki vielä pari työpäivää tiedossa ensi viikolla, mutta etätyömahdollisuuden ansiosta voin huolehtia velvollisuuksistani vaikken ole lähelläkään työpaikkaani Turussa.

En ole uskonnollinen ihminen, eikä joulun merkitys minulle ole koskaan ollut uskonnollisviritteinen. Yleensä käyn sentään kuuntelemassa kirkossa kauneimpia joululauluja – ja tapailemassa laulujen sanoja- mutta tänä vuonna sekin unohtui. Ilmeisesti en hoksannut että on joulukuu, ja että joululaulut ja joulu olivat tulossa, kun syksy ei vissiin ole vieläkään vaihtunut talveksi. Kävin kyllä eräässä konsertissa, jossa esitettiin kansainvälisesti tunnettuja joululauluja eri kielillä. Kauniin musiikkielämyksen kruunasi poikakuoro ja Turun filharmoninen orkesteri. Kyseinen konsertti esitetään televisiossa jouluaattona. Toivottavasti taltioitu versio näyttää ja kuulostaa yhtä hienolta kuin paikalla koettuna.

Ostan mielelläni lähimmilleni joululahjan kullekin. Ei sen tarvitse olla mitään maatakääntävää, vaan yritän aina löytää jotain sellaista, josta on saajalleen iloa, hyötyä tai huvia – mielellään noita kaikkia. Tämän joulun lahjat ovat kansainvälistä, monikulttuurista tuontitavaraa, sillä ostin ne Intiasta. Tänään kun käväisin Turun Hansa-ostoskeskuksessa lounasaikaan olin taas hyvilläni siitä, että joulushoppailut on osaltani shoppailtu. Itselleni toivoin joululahjaksi rannekelloa. Sellainen on tiettävästi tulossa vasta jälkitoimituksena ensi vuoden puolella, sillä epätoivoinen joulupukki Intiassa ravasi kaupasta toiseen monena peräkkäisenä päivänä mutta ei löytänyt juuri sitä oikeaa kelloa. Joulupukki epäili että olen kranttu ja nyrpistelen nenääni hänen valinnalleen, vaikka lähetin monta nettilinkkiä, joissa oli kuvia mieleisistäni rannekelloista. Hassu pukki, mistähän se on tuommoista saanut päähänsä.

Jouluna ihanaa on se, että on muutama päivä kun kenelläkään ei ole kiire mihinkään eikä tarvitse tehdä mitään erityistä. Saa viettää aikaansa rupatellen niitä näitä ja syödä hyvää kotona laitettua ruokaa. Nivalan visiitit ovat minulle ruokailun suhteen aivan yleensäkin aivan loisteliaita kokemuksia, koska omat kokkaukset ovat käytännössä olemattomat ja silloinkin laadultaan vähän mitä sattuu. Joulupöydässämme on tänä vuonna ensimmäistä kertaa luomupossua, jonka lyhyt elämä on todennäköisesti ollut sikamaisen paljon mukavampi kuin tehotuotettujen lajitovereidensa.

Virallisempi joulutervehdys on tässä:

Kirjailija Reijo Mäki on osuvasti listannut Seura-lehdessä 47/2008 julkaistussa kolumnissaan aiheita, joista nykymaailmassa vaietaan, tai joista saa kyllä puhua, mutta vain tietyin sanakääntein.

seura_47_2008.jpg

Seuran numerossa 49/2008 Mäki kirjoitti afrikkalaisten omasta roolista maanosansa (hyvin)voinnissa.

seura_49_2008.jpg

Omat touhuni eivät ole olleet kovinkaan jouluisia, mutta ympäröivässä maailmassa vuoden jännittävimpään juhlaan valmistautuminen on täydessä käynnissä. Joka vuosi joulu saa ympärilleen yhä suureellisemmat puitteet, mutta mikäs siinä, kukin iloitkoon tästä juhlasta ja siihen valmistautumisesta omalla tavallaan. Lähimpieni joululahjat ostin Intiasta, joten olen onnekseni välttynyt kaupoissa käymiseltä lukuun ottamatta yhtä sunnuntaista visiittiä ystäväni kanssa Raision Myllyyn, mikä olikin kyllä semmoinen koettelemus että huhhuh. Mielenkiintoisin havainto siltä reissulta oli se, että ilmeisesti monet lapset nykyään otetaan mukaan kauppareissuille valitsemaan omat lahjansa. Onkohan joulussa enää kuin rippeet yllätyksellisyydestä jäljellä.

Joulukuun ohjelmaan on kuulunut Turun tulevan valtuuston hallitussopimuksen laatiminen valtuuston suurimman puolueen Kokoomuksen pohjustamana. Kaikki uuden valtuuston puolueet sekä Suomen Kansan Sinivalkoisia edustava Olavi Mäenpää allekirjoittivat eilen alkavan valtuustokauden suuntaviivoja määrittelevän paperin. Käytännössä tulevia toimia ohjaa “kolmen kopla”, eli Kokoomus, SDP ja Vihreät. Se, että edustan Perussuomalaisia yksin uudessa valtuustossa ei tietenkään ole mikään ideaalitila, mutta voin myös kuvitella sille muutamia huonompia vaihtoehtoja. Uudelle tulokkaalle kuvioon astuminen laman jo kopistellessa lumia kengistään ulko-oven takana on mahdollisuus nähdä ne keinot, joilla selviydytään vaikeista ajoista. Eräs pitkään kunnallispolitiikassa mukana ollut henkilö hiljattain muisteli niitä aikoja, jolloin rahan pyytäjälle saattoi suoraan sanoa että paljonko haluat. Nyt tilanteen ollessa toinen toivon kaikille Turun päättäjille viisautta ja myös sydämen sivistystä, joiden avulla taloudellisessa suossa konttaava kaupunki muistaa huolehtia ihmisten leivästä ennen sirkushuveja. Hallitussopimuksessakin kritisoin yleisellä tasolla sitä, että siinä korostuvat liikaa kaikenlainen kulttuurivillitys ja ilmastonmuutoksella pelottelu. Ihmiset tarvitsevat ensin leipää, eli koulutusta, työtä ja sitä kautta mahdollisuuden omaan kotiin ja turvalliseen perhe-elämään. Kun perusasiat ovat kunnossa voidaan keskittää reippaasti enemmän mietintämyssyjä pohtimaan sitä, minkä värisellä junalla kolistellaan pitkin ilmastonmuutosta torjunutta pikaraitiotietä katsomaan kaksikielistä ja monikulttuurista näytelmää Turun uutukaiseen kongressikeskukseen.

Hallitussopimukseen liittymisen ehdottomana edellytyksenä oli se, että kaikki valtuustoryhmät allekirjoittavat yhteiset periaatteet, joilla ehkäistään rasismia ja muukalaisvihamielisyyttä Turussa. Rasismin vastaisessa sopimuksessa on viisi kohtaa:

1. Ryhmät eivät hyväksy rasistisia ja muukalaisvihamielisiä tekoja. Oikeusjärjestelmämme keinoja on tehokkaasti käytettävä tällaisten tekojen vastustamiseksi.

2. Ryhmät sitoutuvat siihen, ettei niiden ohjelmiin, periaatepäätöksiin, julkilausumiin tai muihin vastaaviin kannanottoihin sisällytetä rasismia tai muukalaisvihamielisyyttä tukevaa tai suosivaa sanomaa.

3. Ryhmät ryhtyvät toimiin sellaisia jäseniään kohtaan, jotka julkisesti levittävät rasistisia tai muukalaisvihamielisiä mielipiteitä. Tällaisissa tapauksissa ryhmät sanoutuvat irti yksittäisten jäsentensä toimista.

4. Ryhmät kiinnittävät enemmän huomiota tapaan, jolla ulkomaalaisväestön ja vähemmistöjen asiaa käsitellään.

5. Ryhmät osoittavat julkisesti halukkuutensa toimia niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla erilaisuuden hyväksymiseksi ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi.

Henkilökohtaisesti tervehdin vilpittömän iloisesti ja tyytyväisenä erityisesti neljättä periaatetta. Ulkomaalaisväestön ja vähemmistöjen asioista pitää keskustella nimenomaan avoimesti, rehellisesti ja monelta kantilta, minkä uskon olevan keskustelun kaikkien osapuolten tavoite.

Tänään postitin myös vaalirahoitusilmoitukseni ja voin kertoa vaaleihin käyttämäni summan olleen 549 euroa. Ulkopuolista rahaa (100 e) tuli vain Perussuomalaisten naisjärjestöltä, millä järjestö halusi tukea kaikkia naispuolisia kunnallisvaaliehdokkaitaan.

Hyppysissäni on pyörinyt viime päivinä monenlaista paperia ja tänä iltana käsiteltäväksi päätyivät myös joulukortit, jotka ovat vähän niin kuin itsetehtyjä. Samppa ja minä olemme ottaneet tavaksemme laittaa joulukorttiin yhteinen kuvamme, joka on otettu jossain meille merkityksellisessä tilanteessa kuluneen vuoden aikana. Kuvaa on sitten vähän “käsitelty” rääpimällä siihen tonttulakin tapaista Paintilla. Tulostettu kuva liimataan joulunpunaiselle kartongille, alle värssy ja nimmarit ja postiin.

Mukavaa joulunalusaikaa kaikille.

Perussuomalaiset Nuoret ry on valmistellut vuoden ajan omaa periaateohjelmaansa. Työ käynnistyi syyskokouksen 2007 yhteydessä pidetyssä aateseminaarissa ja on jatkunut siitä 6.12.2008 asti.

Perussuomalaisten Nuorten jäsenistöltä on tullut yli 70 sivun verran kommentteja käytännön politiikasta. Niiden pohjalta on saatu nyt aikaan 12-sivuinen periaatetason ohjelma, joka suurella todennäköisyydellä antaa suuntaa myös puolueen tulevaisuuden politiikalle. Ohjelma hyväksyttiin Perussuomalaisten Nuorten syyskokouksessa Helsingissä 29.11.2008.

Varsinaisessa periaateohjelmatyöryhmässä ovat olleet mukana Maria Lohela Turusta, Teemu Lahtinen Espoosta, Veli-Pekka Kortelainen Oulusta, Vesa-Matti Saarakkala Kurikasta ja Ville Vähämäki Oulusta.

Ohjelma on luettavissa pdf-muodossa Perussuomalaisten Nuorten sivustolla ja siitä otetaan myös painos.

Lähde: Pohjalainen 30.11.2008

Vistbacka: Puolue ei ole hajoamassa kahtia

Perussuomalaisten kansanedustaja Raimo Vistbacka kiistää jyrkästi, että puolue olisi jakaantumassa kahtia maahanmuuttopolitiikassa. Puolue aikoo saada edustajan läpi europarlamenttivaaleissa ilman vaaliliittoja.

Perussuomalaisiin ei ole syntymässä kahta leiriä suhteessa maahanmuuttopolitiikkaan eikä puolueeseen ole syntynyt äärioikeistolaista siipeä, vakuuttaa alajärveläinen kansanedustaja Raimo Vistbacka puolueen piirikokouksessa Seinäjoella.

Puolue on joutunut ryöpytykseen lähinnä helsinkiläisen Jussi Halla-ahon monikulttuurisuutta ja maahanmuuttopolitiikkaa kärkevästi arvostelevien blogikirjoitusten takia. Halla-aho valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon sitoutumattomana perussuomalaisten listalta.

Vistbacka sanoo kannattavansa Halla-ahon kritiikkiä.

- Olen samaa mieltä siitä, että jos tänne otetaan pakolaisia, heidän pitää tehdä työtä samalla palkalla. Heillä pitää olla samat velvollisuudet ja oikeudet, mutta ei erityisoikeuksia.

Hän näkee median Halla-aho-uutisoinnissa ajojahdin piirteitä.

- Tässä pelätään perussuomalaisten suosiota ja yritetään mustamaalata puoluetta. Halla-ahon kirjoitukset ovat johdonmukaisia ja hienosti formuloitu, jos niitä lukee enemmän, hän sanoo.

Hän pitää kohua nostattaneita blogikatkelmia asiayhteydestään irrotettuna.

- Ehkä Halla-aho tarkoituksella ärsyttää lehdistöä ja katsoo kun toimittajat juoksevat tähän kuoppaan, Vistbacka arvelee.

Vistbacka vastustaa nykyisten pakolaiskiintiöiden kasvattamista ja antaisi rahaa lähtömaiden naapurimaille ja siellä olevia pakolaisleireille, jotta pakolaiset voisivat nopeammin palata kotimaahansa.

- Vaikka ottaisimme kuinka paljon pakolaisia Suomeen, emme pysty näiden maiden ongelmia poistamaan, Vistbacka muuraa Suomen ulkorajoja.