Maanantaina 17.12. pyörähti käyntiin eduskunnan syksyn viimeinen rutistus eli vuoden 2013 talousarvion (VaVM 39/2012 vp – HE 95/2012 vp, HE 166/2012 vp) palautekeskustelu. Kello 12 alkaneen täysistunnon yleiskeskustelussa keskusteltiin ensin vapaasti koko talousarvioehdotuksesta opposition puolustaessa omia talousarvioaloitteitaan ja vaihtoehtobudjettiaan.

Yleiskeskustelu keskeytettiin välillä toista käsittelyä odottavien hallituksen esitysten käsittelyn ajaksi; maanantaina käsiteltiin loppuun niin esitykset EMU:n talouskurisopimuksesta (HE 155/2012 vp), vanhuspalvelulaista (HE 160/2012 vp) kuin Kroatian EU-jäsenyydestä (HE 138/2012 vp).Perussuomalaiset tekivät hylkäysesitykset mm. EMU:n talouskurisopimuksesta, kunnan peruspalvelujen valtionosuuksista ja väliaikaisesta pankkiverosta. Esitimme myös muutoksia vanhuspalvelulakiin sekä lakiesityksen rakennusten energiatodistuksesta hylkäämistä. Päädyimme vastustamaan Kroatian liittymistä Euroopan unioniin Kroatian tilanteen ollessa vielä horjuva monien EU-jäsenyyden kriteerien suhteen. Esitin salissa hallituksen esityksen ja siinä tarkoitetun liittymissopimuksen hylkäämistä. Koko asiaa koskeva puheenvuoroni on luettavissa täällä.

Yleiskeskustelun jälkeen siirryttiin talousarvioehdotuksen käsittelyyn pääluokittain. Budjetin pääluokat 21 – 23 eli eduskunta, tasavallan presidentti ja valtioneuvoston kanslia käsiteltiin loppuun tiistain aamuyölle jatkuneessa täysistunnossa. Tiistaina 18.12. täysistunto alkoi klo 10 äänestyksillä. Eduskunta äänesti Kroatian EU-jäsenyyden puolesta Kroatian parlamentin puhemies Josip Lekon seuratessa paikan päällä äänestystä. Samoin hyväksyttiin hallituksen esitykset mm. EMU:n talouskurisopimuksesta, kunnan peruspalvelujen valtionosuuksista ja vanhuspalvelulaista. Eduskunta hyväksyi myös hallituksen esityksen laiksi rakennusten energiatodistuksesta sekä äänesti perussuomalaisten lausumaehdotuksista vanhuspalvelulakiin. Perussuomalaiset esittivät riittäviä resursseja kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanemiseen ja omaishoidon tuen siirtoa Kelan vastuulle. Hallituspuolueiden ja keskustan äänin molemmat esitykset hylättiin ja kuntia ollaankin ajamassa ennennäkemättömiin taloudellisiin vaikeuksiin.

Äänestysten jälkeen talousarvioehdotuksen käsittely jatkui yleiskeskusteluilla pääluokista 24 – 28 eli ulkoasiainministeriön, oikeusministeriön, sisäasiainministeriön, puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonaloista. Päivän aikana käydyissä keskusteluissa perussuomalaiset puolustivat mm. poliisin, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen määrärahoja ja pitämistä toimintakykyisinä sekä kantoivat huolta oikeuskäsittelyjen venymisestä. Kehitysapuun ja maahanmuuttajien kotouttamiseen esitimme leikkauksia; valtiovetoista kehitysapua on voitava tarkastella kriittisesti samalla kun kaikesta muustakin joudutaan leikkaamaan. Pidimme kuitenkin valitettavana Suomen edustustoverkon supistamista maailmalla ja vastustimmekin yksimielisesti ulkoasiainvaliokunnassa tätä säästökohdetta. Oma puheenvuoroni Suomen edustustoverkon ja kehitysyhteistyövarojen leikkaamisesta löytyy täältä.

Keskiviikon 19.12. täysistunto alkoi jälleen äänestyksillä, nyt pääluokista 21—28. Eduskunta hyväksyi ainoassa käsittelyssä eduskuntaa, tasavallan presidenttiä ja valtioneuvoston kansliaa koskevat pääluokat sekä ulkoasiainministeriön, oikeusministeriön, sisäasiainministeriön, puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonalat mietinnön mukaisina. Perussuomalaiset olivat ehdottaneet hallinnon karsimista mm. puoluetukia ja eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden määrärahoja leikkaamalla, mutta hallituspuolueiden äänin nämä esitykset hylättiin.Äänestysten jälkeen siirryttiin pääluokkien 29 – 32 eli opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen yleiskeskusteluun. Liikenneministeriön hallinnonalalla perussuomalaiset kantoivat huolta mm. tiestön kunnossapidosta, mukaan lukien valtatien 8 kriittinen tilanne. Opetusministeriön osalta pidimme esillä esim. perusopetuksen tasoa, nuorisotakuuta sekä vastustamiamme koulutuspaikkojen leikkauksia. Maa- ja metsätalousministeriön alalta toimme esiin kantojamme mm. koko sektorin kilpailukyvystä, kahden elintarvikeketjun monopolista, pienviljelijöistä ja lähiruuasta. Lisäksi käytimme puheenvuoroja mm. kotimaisesta bioenergiasta ja Suomen energiaomavaraisuudesta, viennin mahdollisuuksista ja esim. Suomen telakkateollisuuden ahdingosta. Työllisyyden ja yrittämisen edellytyksistä puhuessamme toivoimme huomion kiinnittämistä nykyistä enemmän pk-yritysten toimintaedellytyksiin Suomen kasvupotentiaalin ollessa pienissä yrityksissä. Keskustelu salissa jatkui vilkkaana lähes aamuneljään asti.

Torstaina 20.12. valtion ensi vuoden budjetin palautekeskustelu jatkui jälleen aamusta. Eduskunta hyväksyi talousarvioesityksen pääluokat 29—32 eli opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalat. Perussuomalaiset olivat esittäneet opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle lisämäärärahoja mm. perusopetukseen, koulujen kunnostukseen, koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja nuorisotyöhön. Maa- ja metsätalousministeriön osalta olisimme lisänneet määrärahoja mm. puuntuotannon tukemiseen ja tulvavahinkojen korvaamiseen, liikenne- ja viestintäministeriön osalta lukuisien teiden ja rataosuuksien kunnostukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle esitimme panostuksia esim. nuorten ja hieman varttuneempienkin työllistämiseen. Omakin talousarvioaloitteeni tällä hallinnonalalla koski määrärahalisäystä työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin Turun Varissuolla (TAA 205/2012 vp).

Torstaina käytiin vielä yleiskeskustelut lopuista budjetin pääluokista 33, 35 ja 36 eli sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalasta, ympäristöministeriön hallinnonalasta sekä valtionvelan koroista. Sosiaali- ja terveysministeriön osalta perussuomalaiset kantoivat huolta mm. lastensuojelusta, vanhuspalvelulaista ja kuntien ahdingosta, ympäristöministeriön osalta puhuttivat etenkin asunto- ja energiapolitiikka.

Kello 16 täysistunnossa pidettiin suullinen kyselytunti. Perussuomalaiset kummastelivat EU:n komission suositusta Suomelle eläkeiän nostamisesta kasvaneen elinajanodotteen mukaisesti. Viitaten ”toistuviin vaikeisiin neuvotteluihin” Komissio vieläpä suositti automatiikkaa eläkeiän noston toteuttamiseen. Mielestämme esitys on täysin ristiriidassa suomalaisen sopimiskulttuurin kanssa. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Stubbilta (kok.) saadun vastauksen mukaan emme voi asialle Suomessa juuri mitään. Hallituksen välinpitämättömyys Komission sanelupolitiikan edessä on tyrmistyttävää etenkin kun EU:sta pyritään kajoamaan näin merkittäviin kansallisiin asioihin. Eläkeiästä keskustelu siirtyi myös työuriin ja syrjäytymiseen.

Kyselytunnilla puhuttiin vielä mm. telakkatuista ja opintotukijärjestelmästä sekä lopuksi, vuoden viimeisenä kyselytunnin asiana ed. Timo Soini toivotti koko opposition puolesta pääministeri Kataiselle lepoa ja koko hallitukselle hyvää joulua. Talousarvioesityksen viimeiset pääluokat käsiteltiin kyselytunnin jälkeen loppuun ja istunto päättyi torstaina jo ennen puoltayötä. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet tiedottivat torstaina hallituksen eduskunnalle antaman turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon olevan perussuomalaisille pettymys. Olennaisin kysymys, puolustusmenojen taso vuoden 2015 jälkeen oli jätetty selonteossa auki. Tämä tietysti vaikeuttaa Puolustusvoimissa kaikkea pitkän tähtäimen toimintaa. Perjantaina 21.12. valtion vuoden 2013 talousarvioesityksen käsittely päättyi. Täysistunnossa oli vielä viimeisten pääluokkien 33, 35 ja 36 äänestykset sekä budjetin tulopuolta, yleisperusteluja ja epäluottamusesityksiä koskevat äänestykset. Eduskunta hyväksyi pääluokat 33, 35 ja 36 eli sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan, ympäristöministeriön hallinnonalan ja valtionvelan korot mietinnön mukaisina. Itse esitin ympäristöministeriön hallinnonalalle määrärahaa Littoistenjärven tilan parantamiseen Varsinais-Suomessa (TAA 206/2012 vp), mutta yksikään talousarvioesityksemme ei tälläkään kertaa mennyt läpi. Myös epäluottamuslauseesta valtioneuvostolle äänestettiin; tuloksena oli eduskunnan luottamus äänin 117–73. Vuoden viimeisen täysistunnon lopuksi puhemies Eero Heinäluoma toivotti eduskunnan ansaitulle istuntotauolle.

Viikkokatsaukset jäävät nyt tauolle siihen saakka kunnes eduskunta aloittaa työnsä helmikuun alkupuolella. Tänään 28.12.12 saatu tieto risteilijätilauksen menettämisestä Turun telakalta Ranskaan muistuttaa Suomen kilpailukyvyn vaikeasta tilanteesta ja työttömyyden pahenemisen uhkasta. Takaiskuja teollisuudessa ja työllisyydessä on otettu vastaan jo liikaakin, joten ensi vuonna Suomen hallituksella ja koko eduskunnalla on tekemistä siinä miten suunta käännetään ja pian.

Uusi vuosi alkaa minun osaltani kolumnien kirjoittamisella ja valmistautumisella haasteisiin, jotka odottavat kevätkaudella. Tammikuussa osallistun Ulkoasiainvaliokunnan matkalle Indonesiaan. Matka kestää kokonaisuudessaan vajaan viikon.

Tiistaina 27.11. Maailmanpankin uusi pääekonomisti Kaushik Basu vieraili eduskunnassa tavaten mm. ulkoasiainvaliokunnan edustajia. Tiistain täysistunnossa oli lähetekeskustelussa hallituksen esitys vuoden 2013 talousarvioesityksen täydentämisestä (HE 166/2012 vp). Määrärahoja esitetään lisättäväksi 392 miljoonalla eurolla, tuloarvioita alennetaan 48 miljoonalla eurolla ja verotuloarviota alennetaan 80 miljoonalla eurolla. Esitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta noin 439 miljoonalla eurolla siten, että valtion ensi vuoden nettolainanotoksi tulisi 7,5 miljardia euroa. Näin valtionvelka ensi vuoden lopussa olisi jo arviolta 96 miljardia euroa, n. 47 % suhteessa Suomen BKT:en. Esitys lähetettiin valtionvarainvaliokuntaan käsiteltäväksi osana valtion talousarviota; valiokunnan perussuomalaiset jäsenet tulevat jättämään esitykseen budjettivastalauseen tarvittavine muutosehdotuksineen.

Toinen vuoden 2013 talousarvioesitykseen liittyvä täysistunnon aihe oli hallituksen esitys laiksi väliaikaisesta pankkiverosta (HE 167/2012 vp). Valtion tavoitteena on kerätä suomalaisilta talletuspankeilta 170 miljoonaa euroa pankkiveroa verovuosina 2013—2015 tulevien rahoitusmarkkinaongelmien varalta. Kritisoimme kansallista pankkiveroa hätäillyksi, mutta toisaalta yhteiseurooppalaisessa mallissa, rahoitusmarkkinaverossa, on vaarana kansallisen päätösvallan liukuminen entistä enemmän EU:n käsiin. Keskeisenä huolenamme oli lisäksi oikeudenmukaisuuden toteutuminen, erilaisten verokikkailujen mahdollisuus, sekä pankkien lisäkustannusten siirtyminen kuluttajien maksettaviksi ellei säästöä sitten haeta pankkien henkilöstömitoituksia pienentämällä.
Tiistaina eduskunnan Kansalaisinfossa pidettiin myös Perussuomalaisten eduskuntaryhmän järjestämä asiantuntijakuuleminen Suomen malmivaroista. Tilaisuudessa puhuttiin maamme kaivannaisteollisuuden tilasta ja näkymistä sekä mm. geofysikaalisesta malminetsinnästä nykypäivänä. Tilaisuutta isännöi ed. Kimmo Kivelä.

Keskiviikkona 28.11. Kroatian ulkoministeri Vesna Pusić vieraili eduskunnassa tavaten mm. ulkoasiainvaliokunnan edustajia. EU on monitoroinut Kroatian EU-jäsenyysehtojen täyttämistä ja viimeisimmät raportit ovat olleet myönteisiä. Kroatian on tarkoitus liittyä Euroopan unioniin ensi kesänä.

Keskiviikon täysistunnossa äänestettiin mm. hallituksen kilometrikorvauksien leikkaamista koskevasta esityksestä (HE 88/2012 vp). Perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta eduskunta hyväksyi esityksen hallituspuolueiden äänin.

Torstaina 29.11. ulkoasiainvaliokunnassa osana hallituksen toimenpidekertomusta valmistui mietintö Sahelin tilanteesta (UaVM 13/2012 – K 7/2012). Saharan eteläpuolinen Sahelin alue kärsii yhtä aikaa ruokakriisistä, pakolaisongelmasta ja turvallisuustilanteen heikkenemisestä mm. huume-, ase- ja ihmiskaupan sekä ääri-islamilaisten liikkeiden takia. Valiokunta korostaa mm. naisten itsemääräämisoikeuden ja tasa-arvon tärkeyttä kehityksen ja turvallisuuden edistämissä; naisten ihmisoikeuksien loukkauksia ei tule hyväksyä myöskään kulttuuriin tai uskontoon perustuviin tapoihin vedoten. Pohjois-Afrikan kehityksen puolestaan arvioidaan heijastuvan vielä pitkään Euroopan turvallisuustilanteeseen.

Täysistunnon suullisella kyselytunnilla perussuomalaiset peräänkuuluttivat hallitukselta toimenpiteitä Suomen kilpailukyvyn korjaamiseksi. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) jakoi huolemme talouden kriittisestä tilasta, mutta siirsi keinojen keksimisen ensi vuoden kehysriiheen. Samalla Katainen vetosi työmarkkinaosapuoliin ratkaisujen löytämiseksi. Kysyimme myös hallituksen haluttomuudesta tukea Suomen telakkateollisuutta samalla kun tukipaketteja riittää mm. Kreikan talouden tukemiseen. Hallitukselta ei näytä löytyvän keinoja tai halua Suomen kilpailukyvyn parantamiseen tai työpaikkojen luomiseen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä julkaisi torstaina myös julkilausuman, jossa vaadimme hallitukselta tiedonantoa eduskunnalle Kreikan kolmannesta tukipaketista. Euromaat pääsivät alkuviikosta sopuun Kreikan lainaohjelman keventämisestä; päätöksen merkitessä suoria tappioita myös Suomelle tulisi tappioiden taso julkisesti selvittää. Arvioiden mukaan Suomen osuus tappioista olisi n. 800 miljoonaa euroa. On myös katsottava tulevaisuuteen; haluamme kuulla hallituksen kannan mahdollisiin muilta kriisimailta tuleviin pyyntöihin lainaohjelmien ja -korkojen helpotuksista. Paljonko Suomen vastuut vielä saavat kasvaa?

Tiistaina 4.12. perustuslakivaliokunnan perussuomalaiset tiedottivat ed. Vesa-Matti Saarakkalan johdolla valiokunnassa jättämästään eriävästä mielipiteestä koskien tapaa, jolla ns. talousunionisopimusta (HE 155/2012 vp) ollaan viemässä eduskunnassa läpi. Tekeillä oleva valtiosopimus on osa vauhdilla etenevää EU:n liittovaltiokehitystä. Sopimuksen artiklan 3.1 velvoite Suomen julkisen sektorin alijäämän enimmäismäärästä kaventaisi merkittävästi eduskunnan budjettivaltaa ja Suomen täysivaltaisuutta. Sopimuksen 8 artikla jatkaisi maamme suvereniteetin heikentämistä laajentaen EU:n tuomioistuimen toimivaltaa valtion täysivaltaisuuden ydinalueelle. Sopimuksella pyritään jälleen merkittävästi syventämään jäsenmaiden keskinäistä integraatiota ilman riittävää julkista keskustelua. Perussuomalaisten mielestä asia tulisi käsitellä eduskunnassa vaikeutetussa järjestyksessä, jossa päätöksen taakse tulisi saada vähintään 2/3 eduskunnasta.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ja Kuka kuuntelee köyhää -verkosto järjestivät tiistaina eduskunnan Kansalaisinfossa keskustelutilaisuuden monikulttuurisesta köyhyydestä. Mukana olivat edustajat mm. Suomen pakolaisapu ry:stä ja Maahanmuuttovirastosta. Tilaisuutta isännöi ed. Tom Packalén (ps.).

Keskiviikkona 5.12. eduskunnan suuri valiokunta järjesti kuulemistilaisuuden talous- ja rahaliitto EMU:sta pohjustamaan kannanmuodostustaan EMU:n kehittämiseen. Tilaisuudessa oli alustukset mm. Euroopan neuvoston pj. van Rompuyn väliraportista ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa”, Komission tiedonannosta ”Suunnitelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi” sekä Euroopan parlamentin päätöslauselmasta Kohti todellista talous- ja rahaliittoa -selvityksestä.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan keskiviikkona valmistunut mietintö (UaVM 14/2012 – HE 138/2012) puoltaa Kroatian liittymistä Euroopan unioniin. Kroatia on mietinnön mukaan edennyt hyvin jäsenyysedellytysten täyttämisessä, joskin uudistuksia pitää vielä jatkaa. Kroatian kanssa on sovittu seurantamekanismeista, joilla EU-komissio seuraa erityisesti oikeusvaltiokysymyksiin, esim. korruptioon, vähemmistöjen asemaan ja telakkateollisuuden rakennesopeutukseen liittyvien kriteerien täyttymistä. Mikäli kaikki EU-maat hyväksyvät liittymissopimuksen, Kroatiasta tulee 1.7.2013 28. EU:n jäsenmaa.

Jätimme ulkoasiainvaliokunnassa perussuomalaisten ed. Timo Soinin ja ed. Tom Packalénin kanssa vastalauseen Kroatian EU-jäsenyyttä koskevaan mietintöön (UaVM 14/2012). Kroatian jäsenyys kasvattaisi nykyisten EU-maiden ohella Suomen jäsenmaksuosuuksia; loppuvuodelle 2013 on jo budjetoitu lähes 450 miljoonaa euroa Kroatian nettosaataviksi EU:n rakenne- ja koheesiorahastoista. EU:n syvästä taloudellisesta ja poliittisesta kriisistä huolimatta jäsenmaaksi ollaan jälleen hyväksymässä maata, jonka ihmisoikeus- ja taloustilanne eivät vastaa jäsenyyskriteereitä. Eräinä Kroatian suurimpina ongelmina mainitsimme korruption ja kansalaisuudettomien ihmisten aseman. Ehdotimmekin vastalauseessa Kroatian EU-jäsenyyden hylkäämistä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai myös valmiiksi vanhuspalvelulakia koskevan mietintönsä (StVM 27/2012). Uusi laki parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet jättivät mietintöön vastalauseen. Perussuomalaiset pitävät vanhuspalvelulakia välttämättömänä, mutta esityksen sisältöön kaivattaisiin parannuksia. Perussuomalaiset vaativatkin hallitusta ryhtymään välittömästi toimiin mm. henkilöstömitoitusten arvioinnin suhteen eri hoitoyksiköissä. Myös lisäresursseja kuntiin kaivataan kipeästi, jotta lain vaatimusten toteuttaminen todella onnistuisi.
Eduskunta omisti keskiviikkona täysistunnon sotaveteraaneille Suomen itsenäisyyden 95-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Eduskunta hyväksyi eduskuntaryhmien puheenjohtajien yhteisen lakialoitteen sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta (LA 75/2012 vp). Aloitteella laajennetaan laitoshoidon korvaukseen oikeutettujen sotainvalidien joukkoa laskemalla pysyvän laitoshoidon korvattavuuden haitta-asteraja 25 prosentista 20 prosenttiin ensi vuoden alusta. Lakialoitteeseen liittyy myöhemmin käsiteltävä talousarvioaloite sotaveteraanien kuntoutusmäärärahojen lisäämisestä 6 miljoonalla eurolla (TAA 558/2012). Perussuomalaiset on isänmaallinen puolue; perussuomalaisuuteen on aina kuulunut syvä kunnioitus sotiemme veteraaneja kohtaan. Kannatimme aloitteita lämpimästi toivoen jatkossa sotainvalidien kuntoutusoikeuden haitta-asterajoista luopumista kokonaan, jotta kaikki veteraanit pääsisivät tasa-arvoisesti kuntoutukseen. Yhteiskuntamme tulisi myös huomioida sotaorpojen asema nykyistä paremmin.

Torstaina 6.12. vietettiin Suomen 95. itsenäisyyspäivää, jonka iltaohjelmaan tietysti kuului tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimät Linnan juhlat. Perussuomalaisten pj. Timo Soinin samana päivänä julkaisemassa kannanotossa tosin muistutettiin, että Suomella on edessään taloudellinen itsenäisyystaistelu. EU:n presidentti Herman van Rompuy on vastikään esittänyt euroalueelle yhteistä budjettia ja yhteisvelkaa, minkä näemme suorana hyökkäyksenä maamme itsenäistä budjettivaltaa kohtaan. Perussuomalaiset eivät hyväksy Suomen täysivaltaisuuden kaventamista ja sopimus sopimukselta EU-liittovaltioon hivuttamista.

Tiistaina 11.12. täysistuntoja pidettiin poikkeuksellisesti kaksi. Ensimmäisessä istunnossa käytiin hallituksen ns. kannustinesitysten lähetekeskustelu; esitykset koskivat mm. tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) verohuojennuksia (HE 175/2012 vp) sekä sijoitustoiminnan (ns. bisnesenkelitoiminnan) verohelpotuksia (HE 177/2012 vp) vuosille 2013–2015. Perussuomalaisten puheenvuoroissa esityksiä pääosin kiitettiin; totesimmekin osan ehdotetuista toimenpiteistä pitkälti noudattelevan perussuomalaisten ehdottamia talouden elvytystoimia. Lisäksi soisimme hallituksen lainaavan varjobudjetistamme ainakin esitykset Viron veromallin käyttöönotosta, kotitalousvähennyksestä sekä alv-verovähennyksen alarajan nostosta.

Keskustelun päätyttyä hallituksen esitykset lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan välitöntä mietinnön tekoa ja hyväksymistä varten ja 1. täysistunto lopetettiin. Oppositiosta etenkin Keskustapuolue moitti asian hätäistä käsittelyä. Haasteellisia aikatauluja on nähty nykyhallitukselta aiemminkin etenkin eurokriisiä koskevissa vaikeissa päätöksissä. Mielestämme on kuitenkin hyvä, että hallitus sai nämä tärkeät esitykset nopeasti eduskuntakäsittelyyn.

Päivän toinen täysistunto aloitettiin klo 19 lakiehdotusten, mm. vanhuspalvelulain käsittelyllä. Perussuomalaiset totesivat tässä lakiesityksessä olevan paljon hyvää, mutta myös parannettavaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaisten vastalauseessa olimmekin suuresti huolissamme mm. kunnille varattujen resurssien riittävyydestä lain toteuttamiseen. Arviot lain kustannusvaikutuksista ovat myöskin olleet vaihtelevia. Perussuomalaisten mielestä omaishoidon merkitystä ja saattohoidon haasteita ei ole huomioitu esityksessä riittävästi ja olisimme toivoneet mm. omaishoidon tuen siirtämistä Kelan vastuulle. Täysistunto kesti lähes kello yhteen aamuyöllä.

Keskiviikon 12.12. täysistunnossa eduskunta mm. hyväksyi vanhuspalvelulakia koskevan hallituksen esityksen (HE 160/2012 vp) lopullisen sisällön. Eduskunta äänesti perussuomalaisten valiokunnan mietintöön (StVM 27/2012 vp) tekemistä pykälämuutosesityksistä (vastalause 2), mutta mietintö hyväksyttiin enemmistön äänillä sellaisenaan. Sosialidemokraattien lakiin vaatima henkilöstömitoitus vesittyi lopulta kokonaan; perustuslakivaliokunta päätti yksimielisesti, ettei hallitus voi säätää asetuksella vanhustenhoidon työntekijöiden vähimmäismäärästä. Lain toinen ja lopullinen käsittely on ensi viikolla.

Täysistunnossa hyväksyttiin myös hallituksen kasvupaketin eli ns. verokannustinlakien sisältö. Lakiehdotukset sisältävät mm. verohuojennuksia bisnesenkeleille sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostaville yrityksille. Perussuomalaiset muistuttivat esitysten käsittelyn yhteydessä mm. yritysten yhteiskuntavastuusta eli verohelpotusten käyttämisestä suomalaisten työllistämiseen. Uudistusten sisältö hyväksyttiin äänestysten jälkeen valtiovarainvaliokunnan mietintöjen mukaisina. Lakien lopullisesta hyväksymisestä päätetään ensi viikolla.
Täysistunnon aikana käytin myös puheenvuoron, joka on luettavissa täällä, käsiteltäessä hallituksen toimenpidekertomusta 2011 ulkoasiainvaliokunnan mietinnön osalta (UaVM 13/2012 vp) sekä toisen, täältä löytyvän puheenvuoron keskustelussa Kroatian mahdollisesta EU-jäsenyydestä (HE 138/2012 vp).

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi keskiviikkona hallituksen esityksen talous- ja rahaliitto EMU:n vakaudesta tehtävästä sopimuksesta. Valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset jättivät mietintöön vastalauseen ja äänestivät talousliittoa vahvistavaa esitystä vastaan. Perussuomalaiset totesivat kannattavansa talouskurin tiukentamista, mutta ei sen varjolla tehtävää talouspoliittisen itsenäisyytemme luovuttamista. Suomi harjoittaa jo nykyisellään vastuullista talouspolitiikkaa eikä talouspoliittisen vallan siirtäminen Komissiolle ole siten tarpeen. Sopimuksen sisältämät alijäämäsäännökset eivät myöskään sovi hyvin Suomen kaltaiselle pienelle taloudelle. Perussuomalaiset esittivät vaihtoehtona sopimukselle kansallista finanssipoliittista neuvostoa valvomaan Suomen julkisen talouden kestävyyttä.

Suuren valiokunnan perussuomalaiset jäsenet vaativat keskiviikon tiedotteessaan kansanäänestystä Suomen eurojäsenyydestä. Euroopan korkeat päättäjät Van Rompuyn johdolla pyrkivät luomaan visioimansa ”todellisen talous- ja rahaliiton” eli liittovaltion lisäämällä jatkuvasti ylikansallista sääntelyä ja institutionalisoimalla euroalueen yhteisvastuun. Perussuomalaiset eivät usko tällaisen palvelevan Euroopan kansalaisia. Kaavaillun talletussuojan ja kriisinratkaisumekanismin rahoittaisivat todennäköisesti viime kädessä euroalueen jäsenmaat. Euroalueelle esitetään myös perustettavaksi oma valtionvarainministeriö, veropolitiikka, lopulta myös työllisyys- ja sosiaalipolitiikka. Kansallinen päätöksenteko siis vähenisi merkittävästi. Mitä enemmän kansallisesta päätösvallasta luovutaan, sitä turhemmaksi kansalliset parlamentit ja vaalit tullaan kokemaan. Mielestä Suomen jäsenyydestä talous- ja rahaliitossa tulisikin järjestää kansanäänestys vuonna 2013: Van Rompuyn esityksessä hahmotellulle Euroopan yhdentymiskehitykselle on hankittava kansan mandaatti.

Torstaina 13.12. perussuomalaiset tiedottivat valtiovarainvaliokunnassa jättämästään vastalauseesta valiokunnan budjettimietintöön (VaVM 39/2012 vp). Vastalauseen pohjana on toinen varjobudjettimme, joka onkin perustellusti parempi vaihtoehto valtion vuoden 2013 talousarvioksi. Valtion talousarvio vuodelle 2013 on 7,5 mrd. euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa, jolloin vuoden 2013 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 92 mrd. euroa. Mielestämme Suomeen olisi saatava nopeasti lisää työtä ja toimeliaisuutta. Valiokunta ei kuitenkaan ottanut mietinnössä huomioon perussuomalaisten kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä parantavia muutosehdotuksia. Keskeisiä muutosehdotuksiamme olivat tulo- ja arvonlisäveron maltillisemmat korotukset, yritysten Kela-maksun palauttaminen, kuntien valtionosuuksien turvaaminen, kasvupaketti pk-sektorille, vanhuspalveluiden ja nuorten koulutuksen turvaaminen, sisäisen turvallisuuden edistäminen ja harmaan talouden torjunta.

Torstain täysistunnossa pääsin avaamaan suullisen kyselytunnin kysymällä kehitysministeri Heidi Hautalalta (vihr.) Suomen kehitysyhteistyövarojen käytöstä. Viitaten vastikään julkisuudessa olleisiin väärinkäyttötapauksiin, ihmettelin onko miljardiluokan vuotuisten kehitysyhteistyövarojen käytön valvonta pistokokein riittävää. Ministeri Hautala myönsi jokaisen väärinkäytöksen olevan liikaa avunsaajien ohella myös suomalaiselle veronmaksajalle ja vakuutti havaittujen väärinkäytösten johtavan varojen takaisinperintään. Heikon valvonnan lisäksi tartuin kyselytunnin aikana kehitysavun tehottomuuteen, suoran budjettituen ongelmiin, liialliseen hallintoon ja korruptioon. Ministeri Hautalan mukaan suoraa budjettitukea ollaan sitomassa hyvän hallinnon vaatimuksiin kumppanimaissa, jotta kansallisiin budjetteihin uppoava raha ei katoaisi vääriin tarkoituksiin. Perussuomalaiset kysyivät myös mm. tyttöjen heikosta asemasta eräissä Suomen kehitysavun vastaanottajamaissa. Keskustelu löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Päivän täysistunnossa oli vielä epätavallinen käänne, kun myöhemmin illasta ryhdyttiin käsittelemään Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n vakaussopimusta (HE 155/2012 vp). Halusimme tämän Suomelle äärimmäisen tärkeän asian salikäsittelyn siirrettäväksi edes päiväsaikaan, jotta kansalaiset eivät jäisi asiasta täysin pimentoon. Ehdotimmekin vasenryhmän tuella asian pöydällepanoa perjantain täysistuntoon, mutta kokoomuksen vastaehdotuksella käsittelyä jatkettiin vielä myöhemmin samana iltana. Päivänvaloa ja julkista tarkastelua kyseinen esitys ei kyllä kestäkään. Kello 23 jälkeen asian käsittely lopulta siirrettiin perjantain täysistuntoon esitettyämme asian jättämistä pöydälle.

Perjantaina 14.12. ulkoasiainvaliokunnassa käsiteltiin OECD:n vertaisarviota Suomen kehityspolitiikasta (UAO 61/2012 vp).

Perjantain täysistunnossa jatkettiin Euroopan talous- ja rahaliiton talouskurisopimuksen (HE 155/2012 vp) käsittelyä ja mm. äänestettiin asian palauttamisesta useisiin valiokuntiin. Asian ensimmäistä käsittelyä jatkettiin äänestysten jälkeen valtiovarainvaliokunnan mietinnön (VaVM 38/2012 vp) pohjalta, mutta sitä sentään jatkettiin pitkälle iltapäivään. Myöhemmin täysistunnossa tehtiin vielä valtiovarainvaliokunnan budjettimietinnön (VaVM 39/2012 vp – HE 95/2012 vp, HE 166/2012 vp) pöydällepano. Hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2013 aletaan käsitellä ensi viikon täysistunnoissa. Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy ensi keskiviikkona 21.12. koko ensi vuoden talousarvion ennen eduskunnan istuntotaukoa.

Tiistain 20.11. täysistunnossa eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen vuoden 2013 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta (HE 87/2012 vp) eli Suomen ensi vuoden tuloveroasteikon. Ansiotuloverotuksen vuosittaisista tarkastuksista luovutaan vuosien 2013 ja 2014 tuloverotuksessa. Suurten palkka- ja eläketulojen verotusta kiristetään lisäämällä tuloveroasteikkoon vuosiksi 2013—2015 uusi ylin veroluokka 100 000 euroa ylittäville tuloille ja suurista, eläketulovähennyksen jälkeen yli 45 000 euron eläkkeistä peritään lisäveroa. Työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä puolestaan kasvatetaan.

Täysistunnossa käsiteltiin myös mm. hallituksen esitystä laeiksi arvonlisäverolain ym. muuttamisesta (HE 89/2012 vp). Hallituksen esittämä arvonlisäverokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä edustaa perussuomalaisten vastustamaa tasaverokehitystä. Perussuomalaisten puheenvuoroissa moitittiinkin mm. sosialidemokraatteja alv-korotusta koskevien vaalilupaustensa syömisestä ja keskustaa vielä hallitustakin kovemmista alv:n korotushaluista. Muistutimme hallituspuolueita myös siitä, että perussuomalaisten vaaliohjelmiin ja varjobudjetteihin alv-korotukset eivät ole kuuluneet. Keskustelu polveili myös EU-politiikkaan perussuomalaisten todettua, että ilman hallituksen nykypolitiikkaa veroja ei tarvitsisi kiristää tukeaksemme miljardeilla EU:n kriisimaita.

Tiistaina valmistui myös valtiovarainvaliokunnan mietintö hallituksen esitykseen kilometrikorvausta koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön (VaVM 28/2012 vp – HE 88/2012 vp). Muutosten tarkoituksena on rajoittaa palkansaajalle maksettavien verovapaiden kilometrikorvausten enimmäismäärää vaiheittain ensi vuoden alusta. Mietintöön sisältyy perussuomalaisten ja keskustan yhteinen vastalause.

Keskiviikon 21.11. täysistunnossa äänestettiin hallituksen esityksestä arvonlisäverolain ym. muuttamisesta (HE 89/2012 vp). Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset äänin 96-61, minkä johdosta kaikkia arvonlisäverokantoja nostetaan ensi vuoden alusta yhdellä prosenttiyksiköllä. Arvonlisäverokantojen muutosten on arvioitu lisäävän valtion verotuloja noin 830 miljoonaa euroa vuodessa. Perussuomalaiset äänestivät esitystä vastaan alv-korotuksen kohdistuessa kovimmin pienituloisiin mm. ruoan, lääkkeiden ja asumisen hinnan kautta. Korotus myös heikentää vientisektorimme kilpailukykyä kiihdyttämällä inflaatiota.

Täysistunnossa äänestettiin myös mm. hallituksen esityksestä laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta ja 21 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 116/2012 vp). Äänestäneiden enemmistö hyväksyi esityksen eli lapsilisän rahamäärää ja indeksisidonnaisuutta koskevat lainmuutokset. Osana valtion menosäästöjä ja valtiontalouden kehyspäätöksen 2013-2016 mukaisesti lapsilisien indeksitarkistuksia ei siten toteuteta vuosina 2013—2015.

Torstaina 22.11. ulkoasiainvaliokunnassa kuultiin asiantuntijoita hallituksen esityksestä Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin (HE 138/2012 vp ).

Valtiovarainvaliokunta järjesti torstaina asiantuntijakuulemisen nuorten yhteiskuntatakuusta, missä kuultavina oli 14 eri alojen asiantuntijaa. Keskustelussa nousi esiin mm. yhteiskuntatakuun käytännön toteutus, vastuukysymykset ja resurssien riittävyys. Valiokunta myös ilmaisi huolensa nuorisotakuun tehokkaasta täytäntöönpanosta.

Torstain täysistunnossa suullisen kyselytunnin pääkysymyksenä oli perussuomalaisten kysymys Suomen maksuosuudesta eurokriisissä. Kriisi ei ole helpottumassa; esim. tukipaketeista huolimatta syöksykierteessä olevan Kreikan taannoiset lainaneuvottelut euroryhmässä epäonnistuivat. EU tekee taloudesta taitamattomia, poliittisia päätöksiä ja Suomen hallitus tukee epäröimättä EU:ta. Hallitukselta penäsimme kantaa mm. mahdollisiin lisävastuisiimme EU:n kriisimaista sekä jäsenmaksuhelpotuksiin Iso-Britannian tapaan. Timo Soini myös ennusti, että Kreikan lainojen anteeksianto alkaa heti Saksan ensi syksyn vaalien jälkeen. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) vastaili kysymyksiin pääministeri Kataisen (kok.) puolesta, mutta Kreikan tilanteen kehittymisestä luvattiin lisäselvyyttä aikaisintaan euroryhmän ensi maanantain kokouksen jälkeen.

Oppositio tarttui myös liikennepolitiikan ajankohtaiseen määrärahakysymykseen, julkisen talouden tasapainotustarpeiden uhatessa huhujen mukaan jo sovittujen liikennehankkeiden toteutumisesta. Elinkeinoelämän kannalta kriittiset tiehankkeet, kuten valtatien 8 rakennustyöt, tulisikin saada vaikka erityisrahoituksella käyntiin suunnitellusti. Ministerien vastauksissa luvattiin selvyyttä kansalaisissa huolta herättäviin liikennekysymyksiin vasta keväällä osana kehysriihtä.

Täysistunnossa käsiteltiin tämän jälkeen hallituksen esitystä kilometrikorvausta koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön (HE 88/2012 vp). Esityksellä hallitus haluaa vähentää asteittain verovapaan kilometrikorvauksen määrää. Mm. viimeisimmän varjobudjettimme mukaisesti vastustimme salissa tätäkin hallituksen suunnitelmaa. Totesimme leikkauksen vähentävän taloudellista toimeliaisuutta ja työnteon kannattavuutta; hallituksen esityksestä onkin tullut paljon kielteistä kansalaispalautetta.

Myös muutamia perussuomalaisten lakialoitteita oli lähetekeskustelussa; Pirkko Ruohonen-Lernerin ym. aloitteet julkishallinnon rakenteellisen korruption kitkemiseksi (LA 23/2012 vp) ja vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimiseksi (LA 29/2012 vp), Jussi Halla-ahon ym. aloite rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamiseksi (LA 77/2012 vp) sekä Juho Eerolan ym. aloite Suomalaisuuden Liitto ry:n asemasta (LA 78/2012 vp). Lisäksi haluan mainita Mats Nylundin (r.) ym. turkiseläinten terveydenhuoltoa ja hyvinvointia koskevan hyvän aloitteen (LA 70/2012 vp). Omat puheenvuoroni Halla-ahon ja Nylundin aloitteiden lähetekeskusteluun löydät istunnon pöytäkirjasta.

Perjantain 23.11. täysistunnossa eduskunta äänesti muutosehdotuksista hallituksen vuoden 2012 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen. Perussuomalaisten valtiovarainvaliokunnassa jättämän vastalauseen muutosehdotuksissa esitettiin lisäresursseja tuomioistuimille, puolustusvoimien toimintamenoihin, kuntien peruspalveluihin tarkoitetun valtionosuuden korottamiseen sekä sato- ja tulvavahinkojen korvauksiin. Muutosehdotukset kuitenkin hylättiin äänestyksissä hallituspuolueiden äänin.

Tiistaina 13.11. työpäivä alkoi ulkoasiainvaliokunnan tapaamisella Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön kanssa. Saimme presidentin linnassa katsauksen ajankohtaisista ulkopoliittisista keskustelunaiheista.

Tämän jälkeen ulkoasiainvaliokunnassa vieraili Irakin Kurdistanin parlamentin ihmisoikeusvaliokunta, joka oli paripäiväisellä vierailulla Suomessa. Valiokunnalle he valottivat ihmisoikeustilannetta Kurdistanissa.
Valiokunta sai myös valmiiksi mietinnön (UaVM 12/2012), jolla Suomi puoltaa EU:n ja Etelä-Afrikan välisen kauppa- ja kehitysyhteistyön syventämistä tietyillä aloilla. Ulkoasiainvaliokunta kiinnitti mietinnössään huomiota myös yleisemmin Afrikan kehitykseen ja talouskasvun mahdollisuuksiin ja piti tärkeänä, että Suomi ja EU kehittävät suhteita Afrikan maihin laaja-alaisesti.

Tiistain täysistunnossa käytiin laaja keskustelu EU:n monivuotisista rahoituskehyksistä, yhteisön maatalouspolitiikan uudistuksesta (CAP–uudistus) ja rakennerahastouudistuksesta (U 40, U 69, 72/2011 vp). Eduskunta ei tee asiassa päätöksiä; asiat otettiin täysistuntoon vain keskusteltaviksi. Suomen tavoitteena EU:n rahoituskehysneuvotteluissa on kuitenkin ollut määrärahojen kokonaistason leikkaaminen n. 130 miljardilla eurolla suhteessa Komission ehdotukseen. Perussuomalaiset kritisoivat puheenvuoroissaan Suomen nettomaksajan roolia EU:ssa, tiettyjen jäsenmaiden maksualennuksia sekä Komission ehdotusta EU:n hallintomenojen kasvattamisesta yli 10 prosentilla samalla kun etsimme kansallisesti säästökohteita. Saamassani debattipuheenvuorossa totesin, että pyrkimys pitää EU:n hallintomenot Suomen osalta nykytasolla on hyvä. Koska hallinnolla on kuitenkin taipumus aina kasvaa, myös hallintomenojen leikkauksia olisi edelleen harkittava. Keskustelua aihekokonaisuudesta käytiin täysistunnossa yli neljä tuntia.

Lähetekeskustelussa oli myös hallituksen esitys Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin (HE 138/2012 vp). Pitämässäni puheenvuorossa huomautin EU:n jäsenyyspyrkimyksen edellyttämistä korruption vastaisista toimenpiteistä, jotka eivät Kroatian kohdalla ole olleet riittäviä. Muistutin myös Kroatian olevan sijalla 66 kansainvälisessä korruptioindeksissä Italian ja Kreikan valitettavasti jäädessä vielä taaemmaksi.

Perussuomalaiset keskustelivat myöhemmin päivän täysistunnossa vielä mm. hallituksen esityksestä talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä (HE 155/2012 vp). Kyseessä on pääministeri Jyrki Kataisen jo keväällä allekirjoittama EU:n ns. talouskuri- tai talousunionisopimus, jolla mm. laajennetaan EU:n tuomioistuimen toimivaltaa suhteessa jäsenmaihin. Sopimuksen alijäämäsäännös heikentäisi maamme budjettivaltaa ja suvereniteettia estämättä kuitenkaan huonoa taloudenpitoa talousongelmien kanssa painivissa EU-maissa. Sopimus myös kahlitsisi kuluttamista ja taloudellista kasvua euroalueella johtaen pahimmillaan suurlamaan. Perussuomalaiset pitivätkin sopimusta ennenkuulumattomana ja se tulee mielestämme ehdottomasti hylätä.

Keskiviikkoaamuna jo valiokunnassa tapaamani kurdikansanedustajat kävivät keskustelemassa minun ja edustaja Pirkko Mattilan kanssa. Edustajat olivat erityisesti kiinnostuneita perussuomalaisten noususta sekä puolueen maahanmuuttopoliittisista näkökulmista. Sain sellaisen vaikutelman, että joku asiaa tuntematon oli luonut vieraille harhaan johtavan kuvan perussuomalaisista, mutta keskustelu oli kuitenkin kokonaisuudessaan mielenkiintoinen. On hyvin tärkeää käydä avointa ja rehellistä keskustelua asiasta kuin asiasta, ja jokaisen keskusteluun halukkaan kanssa.

Keskiviikon 14.11. täysistunnossa oli lähetekeskustelussa hallituksen esitys laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ja laiksi terveydenhuoltolain 20 §:n kumoamisesta (HE 160/2012 vp). Esityksessä määritetään kunnan yleisistä velvollisuuksista huolehtia ikääntyneen väestön tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen saannista kunkin yksilöllisten tarpeiden mukaan ja määräajassa. Henkilöstömitoituksen osalta hallituksen budjettiriihessä elokuussa 2012 linjattiin, että esitykseen sisällytetään valtuus henkilöstömitoituksen asettamiseen valtioneuvoston asetuksella. Näin hoitajamitoitukselle voidaan tarvittaessa varmistaa vähimmäistaso. Perussuomalaiset mm. kritisoivat suunniteltua henkilöstömitoitusta liian pieneksi. Epäilimme myös kuntatalouksien kestokykyä vanhuspalvelulain toteutuessa, sillä hallitus ei ole huomioinut laista seuraavaa kuntien palkkakustannusten nousua mitenkään. Perussuomalaisten varjobudjetissa esitimme 75 miljoonaa euroa hallitusta enemmän vanhuspalvelulain toteuttamiseen sekä 125 miljoonaa euroa hallitusta enemmän kuntien valtionosuuksiin. Ideoimme vanhenevalle väestönosalle myös kutsuntoja terveystarkastuksiin, jotta palveluntarpeiden kartoitus ja sairauksien ennaltaehkäisy toteutuisivat paremmin.

Kansanedustaja ja elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle (kok.) myönnettiin keskiviikkona vapautus edustajantoimesta 16.11.2012 lukien. Häkämies siirtyy Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi, mikä nostattikin julkisuudessa heti jääviyskeskustelun. Myös eduskunnan perussuomalaiset pitivät Häkämiehen siirtymistä suoraan elinkeinoelämän päälobbariksi vähintäänkin kyseenalaisena; korkeilla virkamiehillä tulisi mielestämme olla karenssiaika ennen yksityiselle sektorille tai etujärjestöön saman alan töihin siirtymistä. Eduskuntaryhmämme jättikin ed. Pirkko Ruohonen-Lernerin johdolla lakialoitteen valtioneuvoston jäsenten ja virkamiesten karenssiajasta eturistiriitojen ja korruption torjumiseksi. Ainakin Vihreiden kansanedustajat ovat tiettävästi allekirjoittamassa lakialoitteen.

Torstaina 15.11. ulkoasiainvaliokunta tapasi Naton pääsihteeri Rasmussenin. Keskustelunaiheina Rasmussenin Suomen vierailulla oli muun muassa Suomen Nato-kumppanuus, Afganistanin tilanne, Venäjä, arktiset alueet ja pohjoismainen puolustusyhteistyö. Lisäksi europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki kertoi valiokunnalle ajankohtaisista UTP-asioista Euroopan Parlamentissa.

Täysistunnon suullisen kyselytunnin avasi perussuomalaisten Vesa-Matti Saarakkalan kysymys EU:n vakaussopimuksesta. Ed. Saarakkala kritisoi voimakkaasti sopimukseen sisältyvän alijäämäsäännöksen esittämistä Suomelle kun vaatimus talouskurista ei käytännössä kuitenkaan koskisi suuria EU-maita. Perussuomalaiset halusivatkin tietää, miksi Suomi on kansainvälisellä taloussopimuksella luovuttamassa suvereniteettiaan EU:lle, vaikka sopimus voitaisiin saattaa voimaan myös ilman Suomen mukanaoloa. Näemme suuren periaatteellisen ongelman siinä, että Suomi sitoisi myös tulevien eduskuntien kädet kaventamalla maamme budjettivaltaa alijäämäsäännöksen mukaisesti. Hallituksen esitys vakaussopimuksesta oli tiistaina 13.11. eduskunnan käsiteltävänä, mutta iltayöhön venyneessä istunnossa se ei saanut juuri muiden kuin perussuomalaisten huomion.

Myös suurten tiehankkeiden toteutumisesta ja erityisesti valtatien 8 rakentamisaikataulusta käytiin kyselytunnilla kiivastakin keskustelua. Liikenneministeri Merja Kyllöseltä (vas.) perättiin useaan otteeseen valtatien 8 yhteysväli Turku-Pori rakennustöiden käynnistämisestä ensi vuoden aikana Maskun ympäristöluvan ollessa vanhenemassa. Ministeri Kyllönen lupasikin tehdä kaikkensa, jotta työt voidaan aloittaa vuoden 2013 aikana.

Täysistunnossa oli lisäksi lähetekeskustelussa mm. lakialoite tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista (LA 50/2012 vp). Aloitteella parannettaisiin turkistaloutta harjoittavien yritysten taloudellista asemaa ja hintavaihteluiden kestävyyttä. Omassa puheenvuorossani en ottanut niinkään kantaa itse aloitteeseen vaan muistutin, että hyvä elämä ja kuolema kuuluvat myös tuotantoeläimille. Siksi ehdotinkin, mikäli aloite hyväksytään, osan taloudellisesta hyödystä käyttämistä eläinten olojen parantamiseen. Lisäksi pidän hyvänä turkistarhauksen kieltämistä koskevan kansalaisaloitteen myötä syntyvää eettistä keskustelua Suomen turkistaloudesta.

Perjantaina 16.11. ulkoasiainvaliokunnassa kuultiin asiantuntijoita mm. Kroatian mahdollisesta liittymisestä Euroopan unioniin (HE 138/2012 vp).

Perjantain täysistunnossa käsiteltiin hallituksen esityksiä mm. vuoden 2013 tuloveroasteikkolaista ja arvonlisäverolaista (HE 87/2012, HE 89/2012). Perussuomalaisten valtiovarainvaliokunnan mietintöihin jättämien vastalauseiden mukaisesti teimme salissa §-muutosesitykset ja äänestytimme asiat eduskunnalla. Eduskunta kuitenkin äänesti hallituksen esitykset sellaisenaan voimaan.

Tähän katsaukseen mahtuukin paljon asiaa, sillä merkinnät kasaantuivat pitkän ulkomaanmatkani vuoksi. Aloitetaan siis viikon 42 tapahtumista:

Tiistai 16.10. alkoi eduskunnassa osaltani pääministeri Jyrki Kataisen kuulemisella ulkoasiainvaliokunnassa tulevan EU-huippukokouksen (18.-19.10.) teemoista. Ulkoasiainvaliokunnan jälkeen osallistuin kahteen uuden valiokuntani valtiovarainvaliokunnan jaoksen kokoukseen. Sen jälkeen oli varsinainen valtiovarainvaliokunnan kokous, jossa kuulimme lainsäädäntöneuvos Tannista Euroopan vakausmekanismin (EVM) etuoikeutetun velkojan asemasta. Tämän jälkeen pääsin vielä tapaamaan srilankalaisia parlamentaarikkoja; sain kertoa vain miehistä koostuvalle delegaatiolle näkemyksiäni siitä, miten molempien sukupuolten panos on tärkeää yhteiskunnan kehittämiselle ja mitä sillä on saatu aikaan Suomessa.

Tiistaina myös esiteltiin medialle perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehto hallituksen vuoden 2013 talousarvioesitykselle. Kyseessä on jo toinen oppositiossa tekemämme vaihtoehtobudjetti. Esittelemämme vaihtoehto on talouskasvun, työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden kannalta selkeästi parempi kuin hallituksen esitys.

Tiistain täysistunnossa käsiteltiin hallituksen esitystä pohjoiseurooppalaisen toiminnallisen ilmatilan lohkon perustamisesta Viron, Suomen, Latvian ja Norjan välille (HE 84/2012 vp). Liikenne- ja viestintävaliokunnan perussuomalaiset ovat tehneet esitykseen liittyvään valiokunnan mietintöön (LiVM 11/2012 vp) hylkäysehdotuksen sisältävän vastalauseen. Perussuomalaisten mielestä ilmatilasopimus (ns. NEFA-sopimus) sisältää positiivisiakin puolia mm. siviili-ilmailun kannalta, mutta riskeinä ovat sopimuksen mahdollisesti tuomat laajat toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset Suomelle ja erityisesti maanpuolustuksellemme. Sopimus voidaan myös nähdä askeleena kohti Natoon liittymistä, millä saattaa olla vaikutuksia mm. Venäjän kauppasuhteisiimme.

Keskiviikon 17.10. täysistunnossa käytiin lähetekeskustelu perussuomalaisten ja keskustan vaihtoehtobudjeteista. Perussuomalaisten budjettivaihtoehdon esitteli ed. Kaj Turunen. Vaihtoehtomme tukee hallituksen esitystä paremmin Suomen talouskasvua ja työllisyyttä ja on verotuksellisesti oikeudenmukaisempi keski- ja pienituloisia kohtaan. Esitämme mm. yritysten Kela-maksun palauttamista hallituksen suunnitteleman alv:n korotuksen sijaan sekä kokonaisuudessaan hallituksen esitystä armeliaampaa tuloveroasteikkoa. Olemme myös laatineet pk-sektorille erityisen kasvupaketin verohuojennuksineen. Panostaisimme hallitusta enemmän harmaan talouden torjuntaan mm. tuomalla ulkomaalaisille yrityksille Suomessa rekisteröintipakon sekä sisäiseen turvallisuuteen poliisille ja rajalaitokselle suunnattujen varojen muodossa. Kuntien peruspalveluiden turvaamiseksi koko maassa mm. peruisimme hallituksen esittämät kuntien valtionosuuksien leikkaukset. Satsaisimme myös hallitusta enemmän vanhuspalveluihin, nuorten koulutukseen ja omaishoidon tukeen. Budjettivaihtoehtomme velkaannuttaisi valtiota silti hallituksen esitystä vähemmän. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) puheenvuoron jälkeen salissa käytiin ajoittain kiivassanaistakin debattia budjettivaihtoehdoista yli neljätuntisessa lähetekeskustelussa.

Keskiviikkona osallistuin vielä eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman johdolla kokoontuvaan Kansainvälisten asiain foorumiin. Foorumissa kuultiin ulkoministeriön osastopäällikkö Risto Piipposen alustus arabikevään vaikutuksista Suomen ulkopolitiikkaan sekä keskusteltiin eduskunnan mahdollisuuksista lisätä ja koordinoida yhteistyötä alueen parlamenttien kanssa demokratiakehityksen vahvistamiseksi. Lisäksi foorumissa keskusteltiin pohjoismaisen yhteistyön vahvistamisesta sekä esitettiin, että seuraava kansainvälisten asioiden täysistuntokeskustelu käytäisiin pohjoismaisesta turvallisuus- ja puolustusyhteistyöstä.

Torstaina 18.10. ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan perussuomalaiset pääsivät kuulemaan ajankohtaisasioita maamme kriisinhallinnasta. Aliupseeriliiton pj. Petteri Leino kävi taustoittamassa hallitukselta lähiaikoina eduskunnan käsiteltäväksi tulevaa kriisinhallintastrategiaa.

Torstain täysistunnossa suullisen kyselytunnin pääkysymyksen ruuan hinnannoususta esitti ed. Anne Louhelainen (ps.). Ruuan hinta Suomessa on Euroopan kärkipäätä, johtuen mm. korkeasta arvonlisäverotuksesta. Hallituksen ensi vuodeksi suunnitteleman arvonlisäveron korotuksen myötä elämisestä tulee jälleen kalliimpaa säästöjen kohdistuessa pahimmin juuri pienituloisiin. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan arvonlisäverojen korottaminen on tiukassa taloustilanteessa tehty kompromissi.

Torstaina eduskunnalle annettiin myös vuoden 2012 kolmas lisätalousarvioesitys. Esitys kasvattaa valtion nettolainanoton tarvetta 411 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2012 esitetään 9,1 mrd. euroa, mikä sisältää toisessa lisätalousarviossa myönnettyjä kertaluonteisia menoja EVM:n pääomittamiseen 1,44 miljardia euroa. Valtionvelan määräksi vuoden 2012 lopussa arvioidaan noin 89 mrd. euroa, mikä on noin 45 prosenttia suhteessa BKT:en.

Seuraavat kaksi viikkoa olen työmatkoilla Kanadassa ja USA:ssa. Ensin osallistun Suomen ryhmän puheenjohtajana Parlamenttienvälisen liiton IPU:n syyskokoukseen Quebecissa. Viikon kestävään kokoukseen saapuu n. 1 300 kansanedustajaa eri puolilta maailmaa. Tällä kertaa aiheet vaihtelevat uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta sosiaalisen median rooliin demokratian edistäjänä. Lisäksi teemoina on mm. naisten osuuden lisääminen poliittisessa päätöksenteossa, kestävä kehitys ja YK:n toiminnan demokraattisuus. Keskusteluissa tullaan varmasti sivuamaan myös juuri käytyä YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvien jäsenten vaalia. Onnittelut ovatkin paikallaan vaihtuviksi jäseniksi 2013–14 valituille Australialle, Luxemburgille, Ruandalle, Etelä-Korealle ja Argentiinalle! Ennen Suomeen paluutani siirryn vielä ulkoasiainvaliokunnan matkassa viikoksi USA:n puolelle juuri presidentinvaalien aikaan.

Tiistaina 23.10. perussuomalaiset jättivät eduskunnassa viisi lisätalousarvioaloitetta liittyen hallituksen vuoden 2012 kolmanteen lisätalousarvioon. Aloitteet toisivat lisäresursseja kuntien rahoitukseen, käräjäoikeuksien toimintamenoihin, sato- ja tulvakorvauksiin sekä puolustusvoimien toimintamenoihin.

Kuntien valtionosuuksien leikkauksilla hallitus on pakottanut kuntia nostamaan veroasteitaan, tinkimään peruspalveluista sekä velkaantumaan entisestään. Puolustusvoimien osalta etenkin kertausharjoitusten alasajolla hallitus on heikentänyt maamme puolustuskykyä. Panostaisimme hallituksen esitystä enemmän myös tulvakorvauksiin, käräjäoikeuksien ruuhkien purkamiseen ja harmaan talouden torjuntaan.

Tiistain täysistunnossa käytiin lähetekeskustelu hallituksen esityksestä (HE 136/2012) vuoden 2012 kolmanneksi lisätalousarvioksi. Heikentyneestä kokonaistaloudellisesta ennusteesta sekä alkuvuoden kertymätiedoista johtuen varsinaisten tulojen arviota ehdotetaan vähennettävän nettomääräisesti 501 miljoonalla eurolla pääosin verotulojen pienenemisen johdosta. Keskustelussa perussuomalaiset mm. epäilivät hallituksen jälleen vain siirtelevän rahasummia budjettimomentilta toiselle todellisten talouden elvyttämistoimien puuttuessa.

Ulkoasiainvaliokunnan lausunto (UaVL 4/2012) valtion ensi vuoden talousarviosta valmistui tiistaina. Valiokunta on huolissaan hallituksen aikeista sulkea lisää Suomen edustustoja ulkomailla; budjettilausunnossa esitetäänkin ulkoministeriön määrärahojen korottamista, jotta edustustoverkkoa ei tarvitsisi supistaa. Suomen edustustoverkko on keskeinen väline ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisessa ja viennin edistämisessä. Edustustoverkon supistaminen heikentäisi Suomen kansainvälistä toimintakykyä ja vaikutusmahdollisuuksia. Ulkoasiainvaliokunta toivoo myös perusteellista selvitystä Suomen turvallisuusneuvoston jäsenyyshankkeesta.

Keskiviikon 24.10. täysistunnossa hallitus vastasi ed. Kimmo Tiilikaisen (kesk.) ym. välikysymykseen sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta (VK 8/2012 vp). Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt ed. Arja Juvonen peräänkuulutti laadukkaan ja riittävän hoidon turvaamista riittävän lähellä kuntalaista koko maassa. Perussuomalaiset pitävät erittäin huolestuttavana, että Suomessa terveyserojen on annettu kasvaa köyhien ja rikkaiden välillä. Hallitus ei kerro millaista sosiaali- ja terveysjärjestelmää se ajaa, mutta kuntakokoja kasvattamalla eivät terveyserot ainakaan pienene. Kuntakokojen kasvattamisesta ei ole myöskään lääkäripulan ratkaisijaksi. Joko hallitus tarkoituksella pimittää sote-malliaan kuntavaalien yli tai se ei kykene asian valmisteluun tarvittavaan yhteistyöhön. Perussuomalaisten esittämässä epäluottamuslause-ehdotuksessa todetaan, että hallitus on epäonnistunut kansalaisten yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisessa, eikä ole kyennyt valmistelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta kestävällä tavalla.

Täysistunnossa myös äänestettiin sopimuksesta pohjoiseurooppalaisen toiminnallisen ilmatilan lohkon perustamisesta Viron, Suomen, Latvian ja Norjan välille sekä siihen liittyvästä lakiehdotuksesta (HE 84/2012 vp). Eduskunta hyväksyi sopimuksen opposition vastustuksesta huolimatta.

Torstain 25.10. täysistunnossa perussuomalaiset avasivat suullisen kyselytunnin kysymällä asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurulta (sd.) vuokra-asuntotuotannon tukemisesta. Kohtuuhintainen asuntotuotanto on romahtanut Suomessa; korkeat vuokrat ja vuokra-asuntojen pitkät jonot ovat kansalaisten jatkuvana huolena. Myös korjausavustusten nostamista peräänkuulutettiin, mutta tähän ei ministeri Kiurun mukaan talouden nykytilassa ole mahdollisuutta.
Torstain täysistunto jatkui vielä mm. lähetekeskustelulla kansanedustajien ensi vuodelle jättämistä talousarvioaloitteista (TAA 1-227, 229-424, 426-601/2012 vp). Perussuomalaisten jättämissä noin 50:ssä aloitteessa olemme ehdottaneet mm. toimia harmaan talouden torjuntaan, kilometrikorvausten pitämistä ennallaan, jyrkempää veroprogressiota ansioverotukseen sekä varallisuusveron palauttamista. Olemme esittäneet suursäätiöiden pääomaverovelvollisuutta, arvonlisäveron alarajan ja huojennuksen korotuksia, arvonlisäveron korotuksen peruuttamista ja eräiden energiaverojen alentamista. Suomen Pankille esitämme voitto-osuuden kasvattamista ja voiton tilittämistä tulona valtion talousarvioon. Määrärahojen lisäämistä olemme esittäneet mm. tuomioistuinten, syyttäjälaitoksen ja poliisin toimintamenoihin. Puoluetukia ja suunniteltua kehitysyhteistyömäärärahaa olemme valmiita leikkaamaan.

Lähetekeskustelussa oli myös perussuomalaisten Tom Packalénin ym. lakialoite (LA 22/2012 vp) laiksi rikoslain 2 a luvun 6 §:n 4 momentin kumoamisesta. Aloitteessa on kyse muuntorangaistuksen palauttamisesta eli maksamattoman sakon muuntamisesta vankeusrangaistukseksi. Edellisen hallituksen aikana muuntorangaistusmahdollisuus poistettiin rangaistusmääräysmenettelyssä, mistä on seurannut päivittäistavarakaupan varkauksien ja näpistysten voimakas lisääntyminen ulosoton ulottumattomissa olevien ammattivarkaiden parissa. Kauppahävikin ja esim. kasvavien vartiointikustannusten siirtyessä kaupan hintoihin lainkuuliaiset kansalaiset joutuvat välillisesti maksamaan varkaudet. Lakialoitteen on allekirjoittanut lähes 50 kansanedustajaa ja siitä keskusteltiinkin salissa vilkkaasti.

Perjantaina 26.10. pidetyssä täysistunnossa toimitettiin välikysymysäänestykset keskustan keskiviikkoisen välikysymyksen johdosta. Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 99–60. Välikysymys oli vuoden 2012 valtiopäivien kahdeksas ja pääministeri Kataisen (kok.) hallituksen kymmenes.

Perussuomalaisten ed. Vesa-Matti Saarakkala tiedotti perjantaina perussuomalaisten perustuslakivaliokunnassa jättämästä eriävästä mielipiteestä koskien valtioneuvoston ja valiokunnan kantaa EVM:n vivuttamisen käyttöönoton mahdollistamisessa. Vivuttaminen mm. kasvattaisi Suomen riskejä eurokriisissä. Perussuomalaisten käsityksen mukaan valiokunnan enemmistön ja etenkin valtioneuvoston kanta on liian epäselvä, eikä siinä kunnolla oteta huomioon eduskunnan aseman turvaamista ja maamme suvereniteettia. Perussuomalaisten eriävä mielipide löytyy lausunnon lopusta (PeVL 22/2012 vp).

Seuraava viikko oli eduskunnassa istuntovapaa viikko. Pohjoismaiden neuvosto kuitenkin täytti eduskuntatalon kokoontumalla tuolloin Suomessa. Itse jatkoin IPU:n syyskokouksesta Kanadasta suoraan ulkoasiainvaliokunnan vierailulle Washingtoniin. Ulkoasiainvaliokunnan oli tarkoitus vierailla 31.10.–7.11. New Yorkissa, Washingtonissa ja Philadelphiassa, mutta Sandy-myrskyn vuoksi valiokunta lensikin vasta perjantaina 2.11. suoraan Washingtoniin käymättä New Yorkissa. Näin myös matkaohjelma hieman muuttui ja värittyi USA:n itärannikkoa kohdanneesta luonnonmullistuksesta. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten aiheiden sekä YK-tapaamisten lisäksi pääsimme seuraamaan USA:n presidentin- ja kongressivaalien loppusuoran vaalikampanjointia. Keskustelun aiheina ovat mm. Afganistanin ja Lähi-idän tilanne sekä Afrikan konfliktit. YK:n ajankohtaisista kysymyksistä käsittelemme ainakin konfliktien ennaltaehkäisyä ja rauhanturvaamista, naisten ja lasten asemaa, vuosituhattavoitteiden toteutumista ja kestävää kehitystä.

Tiistain 6.11. täysistunnossa lähetekeskustelussa oli mm. hallituksen esitys törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 141/2012 vp). Rangaistavaksi säädettäisiin tapon, murhan, surman, törkeän pahoinpitelyn, panttivangin ottamisen ja törkeän ryöstön valmistelu ja niiden tekemisestä sopiminen. Perussuomalaiset pitävät tällaista kehityssuuntaa oikeana, vaikkakin esitetty lista rangaistavuuden piiriin tulevista rikoksista on melko suppea.

Valtiovarainvaliokunta sai tiistaina valmiiksi mietinnön hallituksen esityksistä vuoden 2013 tuloveroasteikkolaiksi ja laiksi tuloverolain muuttamisesta (VaVM 23/2012 vp) sekä arvonlisäveron korotuksesta (VaVM 24/2012 vp). Hallituksen esitys liittyy valtiontalouden lähivuosien tasapainotustoimiin. Esitettyinä keinoina on mm. ansiotuloverotuksen vuosittaisista tarkistuksista väliaikaisesti luopuminen, suurten palkka- ja eläketulojen väliaikaiset veronkorotukset ja suurista eläkkeistä perittävän eläketulon lisäveron käyttöönotto. Pienituloisten verotusta on puolestaan tarkoitus keventää kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä. Samalla kuitenkin kaikkia arvonlisäverokantoja aiotaan ensi vuoden alusta nostaa yhdellä prosenttiyksiköllä.

Valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet ovat jättäneet valiokunnassa vastalauseet koskien ensi vuoden tuloverotusta ja arvonlisäveron korottamista. Perussuomalaiset esittivät vaihtoehtonaan suurituloisille lieviä veronkorotuksia, kotitalousvähennykseen korotusta tukemaan pieniä palveluyrittäjiä ja arvonlisäveron korottamisen peruuttamista. Muu valiokunta ei kuitenkaan yhtynyt perussuomalaisten näkemykseen.

Keskiviikon 7.11. täysistunnossa oli lähetekeskustelussa kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajien allekirjoittama lakialoite sotilasvammalain 6 § muuttamisesta (LA 75/2012). Aloitteen tarkoituksena on laajentaa laitoshoidon korvaukseen oikeutettujen sotainvalidien joukkoa laskemalla pysyvän laitoshoidon korvattavuuden haitta-asteraja 25 prosentista 20 prosenttiin. Uudistus lisäisi kokonaan korvattavan laitoshuollon ja osa-aikaisen laitoshuollon piiriin kuuluvien sotainvalidien määrää lisäten valtion menoja noin 3 miljoonalla eurolla vuonna 2013. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Aloite on tärkeä kädenojennus paitsi sotiemme veteraaneille myös heidän puolisoilleen.

Torstain 8.11. täysistunnon suullisella kyselytunnilla perussuomalaiset kysyivät mm. ympäristöministeri Ville Niinistöltä (vihr.) Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmista. Kaivoksella on paljastunut vastikään mittavia jätevesivuotoja, joissa ympäristöön on joutunut suuret määrät eri kemikaaleja, metalleja ja jopa uraania. Ministeri Niinistön vastauksen mukaan toiminta Talvivaarassa ei tule jatkumaan ennen kuin on varmaa, että päästöt on saatu kuriin. Hallitus myös yritti vierittää vastuuta Talvivaaran ongelmista paikalliselle ely-keskukselle. Ympäristöministeri kehotti kansalaisia hakemaan Talvivaaralta korvauksia yhtiön aiheuttamista vahingoista.

Lisäksi täysistunnossa oli lähetekeskustelussa lisätalousarvioaloitteet hallituksen vuoden 2012 kolmanteen lisätalousarvioon (LTA 86-99/2012 vp). Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tehnyt joukon aloitteita kohteista, jotka mielestämme kiireellisimmin kaipaavat valtion lisärahoitusta. Tällaisia kohteita ovat mm. tulvavahinko- ja satovahinkokorvaukset, kuntien valtionosuudet, harmaan talouden torjunta sekä puolustusmenoista etenkin kertausharjoitukset.

Perjantain 9.11. täysistunnossa keskusteltiin mm. hallituksen esityksestä laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 113/2012 vp). Valtiontalouden tasapainottamiseksi sairaanhoitovakuutuksen korvaussäännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että vakuutetun omavastuuosuuksia lääke- ja matkakustannusten osalta korotetaan, mutta samalla vuotuisten lääkekustannusten osalta lasketaan. Hallituksen esityksen tavoitteena on säästää valtion menoissa vuositasolla yhteensä 133 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset ovat jättäneet sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 17/2012 vp) hylkäysehdotuksen sisältävän vastalauseen. Hallituksen esitys uhkaa heikosti toimeentulevien kansalaisten taloudellista, sosiaalista ja terveydellistä asemaa. Sinällään myönteinen lääkkeiden vuotuisen omavastuuosuuden alentaminenkin kohdistuu vain hyvin pieneen ihmisryhmään. Perussuomalaiset eivät hyväksy hallituksen ehdottamaa kansalaisten lakisääteisen sairausvakuutusturvan heikentämistä.

Eduskunnassa käsiteltiin 11.10. perussuomalaisten edustajien Tom Packalenin, Jussi Halla-ahon ja Olli Immosen laatimaa lakialoitetta kerjäämisen kieltämiseksi. Kaduilla tapahtuva kerjääminen on ikävä ilmiö. On erittäin harmillista, että ihmiset ylipäätään joutuvat kerjäämään ja että siitä on tullut osa katukuvaa suurimmissa kaupungeissamme. Kerjäämiseen kytkeytyvät muut ikävät ilmiöt, kuten taskuvarkaudet, asuntomurrot ja ihmiskauppa ovat myös läsnä lisääntyneessä määrin.

EU-maista kerjäämistä kieltävää tai rajoittavaa lainsäädäntöä on voimassa esimerkiksi Tanskassa, Itävallassa, Isossa-Britanniassa, Luxemburgissa ja Espanjassa. Lukuisissa Euroopan maissa on lisäksi erilaisia rajoituksia ja tulkintoja kerjäämisen osalta paikallisella tasolla tai järjestyssäännöissä. Suomella on myös oikeus päättää kerjäämisen kieltämisestä kansallisella tasolla, koska siitä ei säädellä EU-oikeudessa tai kansainvälisillä sopimuksilla. Kerjäämisen rajoittaminen ei voi olla mikään perustuslaillinen ongelma, koska katuprostituutiokin on kielletty häiritsevänä. Prostituution osalta järjestyslaki kieltää seksuaalipalveluiden oston ja myynnin julkisella paikalla.

EU:n periaate vapaasta liikkumisesta ei tarkoita oikeutta kerjäämiseen, vaan se tarkoittaa vapaata liikkumista ja oikeutta hakea töitä muista EU-maista. Yli kolme kuukautta toisessa maassa oleskelevalla pitää olla riittävät varat elämisensä rahoittamiseen ja sairausvakuutus, jotta henkilö ei oleskeluaikanaan joudu turvautumaan vastaanottavan jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään. Jos henkilö kerjää kadulla, hänellä ei voida katsoa olevan riittäviä varoja maassa oleskeluun.

Kerjäämisen kieltämisen sanotaan tarkoittavan samaa kuin köyhyyden kieltämisen. On totta, ei kerjäämiskielto ei ratkaise kerjääjän köyhyysongelmaa, mutta ei sen ole tarkoituskaan. Kerjäämisen kieltämisen tarkoitus on poistaa häiritsevä katukerjääminen, lisätä turvallisuuden tunnetta ja vähentää järjestäytyneen rikollisuuden ansaintamahdollisuuksia Suomessa.

Kerjääminen on ollut sallittua ja vähemmän sallittua jo vuosikymmeniä ympäri Euroopan maita, joissa sitä on laajasti esiintynyt. Onko se poistanut kerjääjien köyhyyden? Onko se poistanut niiden väestönosien tai vähemmistöjen köyhyyttä, jotka tyypillisimmin joutuvat kerjäämään? Ei ole. Näin ei ole käynyt Suomessakaan kerjänneiden kohdalla, eikä kerjäläisten köyhyys tule jatkossakaan nykyisin käytössä olevin keinoin poistumaan. Tästä viimeistään pitävät huolen viitteet järjestäytyneestä rikollisuudesta, joka viime kädessä pistää almut taskuihinsa.

Kerjäämisen hyväksyminen ja salliminen voi johtaa samanlaisiin ilmiöihin, kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa on jo nähty. Esimerkiksi Ranska ja Italia ovat purkaneet kovalla kädellä suurkaupunkien liepeille nousseita hökkelikyliä. Jos me emme halua tätä ilmiötä Suomeen, se pitää lopettaa ennen sen syntymistä. Orastavia esimerkkejä hökkelikylien synnystä nähtiin esimerkiksi viime vuonna Kalasatamassa. Toivon, että tällainen erittäin huolestuttava kehityskulku katkaistaan välittömästi. EU-mailta on voitava yksiselitteisesti edellyttää omien kansalaistensa huomioimista ja heidän oikeuksiensa ja ihmisarvoisen elämän taloudellista ja sosiaalista turvaamista lainsäädännöllisin ja työvoimapoliittisin keinoin, kuten niiden kuuluisi tehdä.

On uskomatonta, että Euroopan Unioniin on ylipäätään hyväksytty sellaisia maita, jotka edelleen ylläpitävät vähintäänkin epäsuorasti sellaisia järjestelmiä, joiden kautta tietyt väestöryhmät pysyvät syrjittyinä ja sellaisen elämän ulkopuolella, jossa omalla koulutuksella ja työnteolla kannetaan vastuuta paitsi itsestä ja perheestään, myös yhteiskunnasta kollektiivisesti.

Tiistain 9.10. täysistunnossa käsiteltiin pitkästi hallituksen suunnittelemaa vaalipiiriuudistusta. Hallituksen esityksessä laiksi vaalilain 5 ja 11 §:n muuttamisesta (HE 123/2012) vaalipiirien määrää ehdotetaan laskettavaksi kahdella kahteentoista yhdistämällä Itä- ja Kaakkois-Suomen vaalipiirejä. Perussuomalaiset kritisoivat hallituksen suunnitelmaa vaalipiirien koon suhteen epäjohdonmukaisena, rikkaiden vaalityöskentelyä suosivana ja pienten puolueiden asemaa heikentävänä.

Täysistunnossa käsiteltiin myös hallituksen esityksiä yrittäjän ja maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta. Perussuomalaiset ovat jättäneet sosiaali- ja terveysvaliokunnassa esityksiä koskevat vastalauseet. Yrittäjän eläkelakiin tehtävä muutos nostaisi aloittavan yrittäjän työeläkevakuutusmaksua. Perussuomalaiset eivät pidä yrittäjien taloudellisen tilanteen heikentämistä järkevänä tilanteessa, jossa uudet työpaikat syntyvät lähinnä juuri pk-sektorille. Maatalousyrittäjän eläkelakiin tehtävä muutos nostaisi maatalousyrittäjien ja apurahansaajien työeläkevakuutusmaksua. Lainmuutoksella hallitus lisäisi muutenkin kustannusvaikeuksissa olevien maatilojen ahdinkoa sekä haittaisi suomalaisen tutkimuksen tekemistä. Vastalauseiden johdosta esitykset siirtyivät äänestettäviksi seuraavaan täysistuntoon.

Keskiviikon 10.10. täysistunnossa äänestettiin hallituksen esityksistä yrittäjän eläkelain (HE 118/2012 vp) ja maatalousyrittäjän eläkelain (HE 119/2012 vp) muuttamiseksi tehdyistä opposition vastalauseista. Esityksiä ei saatu kumottua, mutta palaamme omiin työllisyyttä tukeviin budjettiehdotuksiimme jo ensi viikolla Perussuomalaisten varjobudjetin julkaisemisen myötä.   Täysistunnossa käytiin myös lähetekeskustelu valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksesta (K 18/2012 vp) vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Perussuomalaiset halusivat lisätä vaalirahoituksen ilmoittamiseen reiluutta ja läpinäkyvyyttä pitäen järjestelmän samalla kuitenkin joustavana. Asia on kuntavaalien myötä taas erittäin ajankohtainen.

Torstain 11.10. täysistunto alkoi suullisella kyselytunnilla, jonka pääaiheena oli perussuomalaisten kysymys rahoitusmarkkinaveron valmistelusta Euroopan unionissa. Asiasta on tarkoitus päättää alustavasti jo EU-huippukokouksessa 18.–19.10.2012. Hallitus ei kuitenkaan ole päässyt yhteisymmärrykseen mielipiteestään eikä siten osallistu asian valmisteluryhmään. Nytkään pääministeri Katainen ei kyennyt antamaan minkäänlaista näkemystä rahoitusmarkkinaverosta tai euroalueen yhteisestä budjetista. Hallitus vaikuttaakin menettäneen kunnallisvaalien alla toimintakykynsä; Suomen tulevaisuuden kannalta on huolestuttavaa, että hallitus ei kykene kannan muodostukseen edes maallemme kaikkein keskeisimmissä kysymyksissä.

Täysistunnossa oli vielä lähetekeskustelu useiden perussuomalaisten ja muidenkin edustajien allekirjoittamasta lakialoitteesta (LA 40/2012 vp) kerjäämisen kriminalisoimiseksi. Ed. Tom Packalénin (ps.) ensimmäisenä allekirjoittamassa aloitteessa ehdotetaan järjestyslakiin lisättäväksi yleisellä paikalla kerjäämisen kielto sakkorangaistuksen uhalla. Aiheesta pidettiin nelisenkymmentä puheenvuoroa, joissa lähinnä muutama vasemmiston edustaja tulkitsi aloitteen yrityksenä kieltää köyhyyttä. Omassa puheenvuorossani kannatin aloitetta; köyhyys ei poistu kerjäämistä sallimalla. Aloitteella voidaan sen sijaan vaikuttaa häiritsevään katukerjäämiseen, kansalaisten turvallisuuden tunteeseen ja järjestäytyneen rikollisuuden ansaintamahdollisuuksiin Suomessa. Kerjäämisen rajoittaminen ei ole perustuslaillisesti ongelmallista; onhan katuprostituutiokin kielletty järjestyslaissa häiritsevänä. Suomella on myöskään oikeus päättää asiasta kansallisella tasolla, koska siitä ei päätetä EU-oikeudessa tai kansainvälisillä sopimuksilla. Päätin puheenvuoroni todeten EU:n epäonnistuneen ihmisoikeuksien vaalimisessa jättämällä vuodesta toiseen tämänkaltaiset ongelmat rehottamaan ja kummastelin vasemmiston tapaa kehua EU:ta niin monessa asiassa, kun se on ihmisoikeuskysymyksissä epäonnistunut surkeasti. Nykyinen kehityskulku on katkaistava ja EU-mailta edellytettävä omien kansalaistensa oikeuksien ja elämän turvaamista poliittisin keinoin.

Perjantain 12.10. täysistunnossa pidettiin valiokuntien täydennysvaalit, joiden myötä vaihdoin sivistysvaliokunnan varapaikkani valtiovarainvaliokuntaan.  Tilalleni sivistysvaliokunnan varajäseneksi astui ed. Pietari Jääskeläinen (ps.) ja minulle siirtyivät hänen paikkansa valtiovarainvaliokunnassa ja sen kolmessa jaostossa. Täysistunnossa luettiin myös keskustan eduskuntaryhmän jättämä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista koskeva välikysymys. Välikysymyksessä kysytään, pystyykö hallitus tuomaan esityksen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ennen kunnallisvaaleja; miten hallitus aikoo turvata ihmisten peruspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa; sekä miten hallitus aikoo varmistaa hoitohenkilöstön riittävyyden julkisissa terveyspalveluissa.

Tiistaina 2.10. suuri valiokunta järjesti eduskunnan auditoriossa kuulemistilaisuuden pankkiunionista ja EMU:sta yhdessä asian käsittelyyn osallistuvien valiokuntien kanssa. Valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön alustusten jälkeen kuultavana oli mm. VTT Sixten Korkman.

Tiistain täysistunnossa käytiin lähetekeskustelu sähköisen median viestintäpoliittista ohjelmaa koskevasta valtioneuvoston selonteosta. Ohjelmalla on tarkoitus edistää televisioalan kilpailua, muiden jakeluverkostojen kuten laajakaistan asemaa sekä keventää byrokratiaa. Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun esittelypuheenvuoron jälkeen asiasta käytiin pitkähkö salikeskustelu.

Ulkoasiainvaliokunnassa käsiteltiin tiistaina hallituksen esitystä (HE 95/2012 vp) valtion talousarvioksi vuodelle 2013.

Keskiviikon 3.10. täysistunnossa hallitus vastasi perussuomalaisten jättämään välikysymykseen (VK 7/2012 vp) kuntauudistuksesta ja lähipalveluiden turvaamisesta. Välikysymyksessä kysyimme mm. miten hallitus aikoo turvata lakisääteiset lähipalvelut koko maassa, kun se samaan aikaan heikentää kuntien rahoituspohjaa sekä onko hallituksella tietoa viime vuosina syntyneiden suurkuntaliitosten vaikutuksista kuntalaisten arkeen ja palveluihin sekä tietoa siitä, onko liitoksilla saatu aikaan tehokkuutta palveluissa. Valtioneuvoston vastauksen jälkeen aiheesta käytiin lähes yhdeksän tuntia kestänyt salikeskustelu.

Perussuomalaisten ed. Pirkko Mattilan pitämässä ryhmäpuheenvuorossa keskeisinä teemoina esiin nousivat lähipalveluiden, lähidemokratian ja kansanvallan säilyminen sekä kuntatalous. Hallitusta moitimme kuntauudistuksen kaikenlaisesta salailusta; parlamentaarisen valmistelun ja kansalaislähtöisyyden puutteesta. Vaadimme hallitukselta vahvempaa elinkeinopolitiikkaa, nykyisellä vaatimattomalla talouskasvulla ei kuntatalouksia saada kuntoon millään kuntarakenteella. Samaan aikaan tehtävät valtionosuuksien leikkaukset heikentävät kuntien palveluita dramaattisesti. Vain riittävä veropohja takaa vahvan kunnan; pakottamalla kuntia nostamaan veroprosenttejaan hallitus maksattaa talouden tasapainottamisen kunnilla ja kuntalaisilla.

Omassa debattipuheenvuorossani, jota sain odottaa kaksi tuntia, puutuin hallituksen yhtenä kuntaliitosten perusteena esittämään hallinnon keventämiseen. Kysyin miten kuntaliitosten yhteydessä ajettu irtisanomissuoja tulisi keventämään byrokratiaa; jos viisi kuntaa laitetaan yhteen, niin kunnassa on sen jälkeen edelleen viisi kunnanjohtajaa uusilla nimikkeillä yhden sijaan. Ministeri Virkkunen kuitenkin väisti kysymystä vedoten vain kuntatyöntekijöiden eläköitymiseen asian ratkaisuna.

Torstain 4.10. täysistunnossa suullinen kyselytunti käsitteli pääosin veroparatiiseja. Yritysten yhteydet veroparatiiseihin tai veronkierto on noussut esiin kuntien palveluhankinnoissa. Perussuomalaisten esittämän pääkysymyksen johdosta salissa keskusteltiin mm. harmaasta taloudesta, yhteisöverotuksen porsaanrei’istä ja verotulojen pakenemisesta ulkomaille veroparatiiseihin. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen vastauksen mukaan vastuu asiassa on kunnilla, vaikka kunta ei voi laillisesti sulkea tarjouskilpailusta yritystä, joka laillisen verosuunnittelun keinoin minimoi Suomeen maksamansa verot. Oppositio vaati muutoksia pikaisesti niin vero- kuin hankintalainsäädäntöön. Perussuomalaisten edustaja Arja Juvonen on tehnyt aiheesta myös keskustelualoitteen (KA 12/2012 vp).

Perjantain 5.10. täysistunnossa toimitettiin välikysymysäänestykset perussuomalaisten eduskuntaryhmän kuntauudistusta koskevasta välikysymyksestä. Myös tässä vaalikauden yhdeksännessä välikysymyksessä eduskunta antoi hallitukselle luottamuksensa, nyt äänin 95-62.

Tiistaina 25.9. täysistunnossa vastattiin keskustan Juha Rehulan ym. ikäihmisten hoivaa ja palveluita koskevaan välikysymykseen (VK 6/2012 vp). Välikysymyksessä kysyttiin muun muassa, miten hallitus aikoo varmistaa riittävän rahoituksen vanhuspalvelulain toteuttamiseksi, miten se turvaa riittävän ja osaavan henkilökunnan saatavuuden ja miten se aikoo huolehtia omaishoitajien jaksamisesta. Lähes seitsemän tuntia kestäneessä keskustelussa käytettiin yli 130 puheenvuoroa.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt edustaja Arja Juvonen korosti, että toimivia ja laadukkaita vanhuspalveluja tarvitaan koko maahan muinakin kuin laitospaikkoina. Kotihoitoon on panostettava ja omaishoitoa kehitettävä muun muassa huolehtimalla omaishoitajien terveydestä. Myös laitoshoidon laatua, turvallisuutta ja inhimillisyyttä tulee parantaa sekä kehittää laitoshoitoa paremmin kuntouttavaksi. Hallitus politikoi vanhuspalvelulailla budjettiriihen aikaan, mutta todellista poliittista tahtoa vanhusasioiden parantamiseen siltä ei näytä löytyvän. Hoitajamitoitukseksi ollaan linjaamassa 0.5, mikä on vastoin sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksia. Hallitus ei siten kykene kantamaan vastuuta edes omista linjauksistaan. Tärkeitä vanhuspalvelulain kohtia ei perussuomalaisten mielestä saa jättää hallituksen asetuksenantovaltuuden varaan. Näin ollen katsomme, että hallitus on epäonnistunut vanhusten hyvinvoinnin turvaamisessa, eikä ole kyennyt toimillaan parantamaan vanhuspalvelujen laatua.

Omassa puheenvuorossani peräänkuulutin arvokeskustelua perheenjäsenten roolista ja vastuusta ikääntyvien palveluista ja hoivasta puhuttaessa. Myös ruohonjuuritason vapaaehtoistyö, erilaisten järjestöjen ja esimerkiksi kirkon diakoniatyö ansaitsevat mielestäni positiivista huomiota. Yhteiskunnan tulee luonnollisesti hoitaa verovaroin rahoitetut vanhustenhuollon velvoitteensa kuten sairauksien hoito, mutta yhteiskunnan vastuuta ei voi ulottaa kaikkeen, esimerkiksi toistemme tukemiseen ja lähimmäisestä välittämiseen.

Keskiviikkona 26.9. täysistunnon alussa toimitettiin äänestykset keskustan ikäihmisten hoivaa koskevan välikysymyksen johdosta. Luottamuslauseäänestyksessä hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 97–57. Epäluottamuslauseen hallitukselle oli esittänyt myös perussuomalaisten eduskuntaryhmä.

Täysistunnossa keskusteltiin edustaja Vesa-Matti Saarakkalan (ps.) ym lakialoitteesta (LA 41/2012 vp), joka kriminalisoisi ei-lääketieteellisistä syistä tehdyt poikien ympärileikkaukset. Monien perussuomalaisten tapaan allekirjoitin Saarakkalan aloitteen. Istuntopuheenvuorossani pohdin, miksi kansanedustajien ja muidenkin on niin vaikea ottaa asiaan kantaa. Suomessa pitäisi olla mahdollista ilman pelkoa käsitellä myös epämukavia ja vaikeita aiheita. Keskeisenä ongelmana ei-lääketieteellisissä ympärileikkauksissa näen lapsen uskonnonvapauden loukkaamisen lasta hallitsevan vanhemman tahdon nojalla. Sen lisäksi, onko meillä tähän uskonnonvapauksien puolestapuhujana eettisesti varaa, tulee miettiä myös taloudellisia resurssejamme. Asiaa on arvioitava julkisen terveydenhuollon tehtäväkentän kannalta ja etupainotteisesti; meidän on lopulta voitava keskustella, mitä ei-lääketieteellisin syin tehtäviä toimenpiteitä voimme siirtää julkisen terveydenhuollon tehtäväksi.

Torstain 27.9. täysistunnon avasi suullinen kyselytunti. Tällä kertaa keskustelua käytiin maamme työllisyys- ja talousnäkymistä, säännöllisesti uutisoitavista isoista irtisanomisista, suomalaisten ostovoimasta ja kotimaisen tuotannon kilpailukyvystä. Edustaja Kimmo Kivelä (ps.) esitti kyselytunnin pääkysymyksen, johon vastauksia antoi valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) lisäksi muun muassa työministeri Lauri Ihalainen (sd.) ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Hallitukselta toivottiin tasaverotyppisten kulutusverojen huojennuksia (esim. makeisvero) kotimaisen tuotannon tukemiseksi sekä progressiivisia veronkiristyksiä esimerkiksi palauttamalla varallisuusvero takaisin.

Kyselytunnilla nostettiin esiin myös viime aikoina paljon puhuttanut potilastietojärjestelmiemme kalleus, yksityiskoulujen rahoitus, koulujen työrauha ja oppisopimuskoulutus sekä keskusteltiin keinoista saada yrityksiä palkkaamaan nuori ensimmäiseen työpaikkaansa. Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) lupasi vastauksessaan muun muassa lakiesitystä koulujen työrauhan parantamisesta ja työministeri Ihalainen palkkauskynnystä madaltamaan 650 euron Sanssi-rahaa työnantajille.

Täysistunto jatkui ajankohtaiskeskustelulla lastensuojelusta edustaja Aila Paloniemen (kesk.) ym. aloitteen (KA 11/2012 vp) pohjalta. Oman perheen suorittamista pahoinpitelyistä seurannut 8-vuotiaan helsinkiläistytön kuolema nosti kesällä keskusteluun suomalaisen lastensuojelun käytännöt. Myös salikeskustelun aikana moni edustaja toi muiden tietoon kentältä saamiaan viestejä lastensuojelun nykytilasta ja sen ilmeisistä puutteista. Valtioneuvoston puheenvuoron pitänyt peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) peräänkuulutti muun muassa toimivampaa viranomaistoimintaa mainiten myös kuntapäättäjien mahdollisuuden hakea sosiaali- ja terveysministeriöltä lastensuojelun kehittämisrahaa.

Perjantaina 28.9. päättyi kansanedustajien talousarvioaloitteiden jättöaika. Vuoden 2013 talousarvioesitykseen jätettiin määräaikaan mennessä 603 talousarvioaloitetta. Perussuomalaiset jättivät aloitteita kaikkein eniten, yhteensä 225 kappaletta. Viimevuotiseen tapaan toinen aloitteeni koski työllistymistoimia Turun Varissuolle, jossa asuneena olen joutunut seuraamaan alueen sosioekonomista kurjistumista. Uutena aloitteena ehdotin määrärahaa Littoistenjärven puhdistamiseen tähtäävien toimien aloittamiseen.

Alpo Lähteenmäki (vas.) on jättänyt toimenpidealoitteen maahanmuuttajakeskittymien purkamisesta. Kyseessä on tilanne, jonka luomiseen myös Vasemmistoliitto on politiikallaan osallistunut ollessaan hallitusvastuussa tai toimiessaan Turun kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa.

Tein viime vuonna eduskunnassa talousarvioaloitteen, jossa esitin määrärahoja Varissuon työllisyystilanteen kohentamiseksi kaikkien asukkaiden osalta taustasta riippumatta. Vasemmistoenemmistöinen hallitus ei katsonut esitystä tarpeelliseksi. Lähteenmäen viittaamien asiantuntijoiden mukaan 20 prosentin maahanmuuttajaosuus on raja, joilloin alueen tasapainoinen kehitys vaarantuu. Nyt maahanmuuttajaväestön osuus Varissuolla lähentelee 40 prosenttia, mutta tähän asti se on vasemmiston mukaan ollut rikkaus ja voimavara. Asumiskeskittymien ongelmat ilmeisesti havaitaan vasta nyt.

Ratkaisuksi Lähteenmäki ehdottaa maahanmuuttajien tarpeet huomioivien asuntojen rakentamista ympäri kaupunkia. Kaupungin vuokra-asuntoja on jo nyt hajautettu ympäri kaupunkia. Ongelma ei ole asuntojen puute tai se etteikö niitä oltaisi hajautettu, vaan humanitääristen maahanmuuttajien määrä suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin.

Vasemmistolle saattaa tulla yllätyksenä, että yhteiskunnan resurssit ovat rajalliset ja vastaavat tehtyä työn määrää. Tällä hetkellä resurssit ovat vähissä. Kun ne eivät riitä vanhuspalveluihin, eivätkä nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, ne eivät voi riittää ulkomaalaisten asumistarpeet huomioiviin keskusta-asuntoihinkaan.

Hallitusohjelmassa tuetaan EU:n yhtenäisen turvapaikkajärjestelmän luomista, johon sisältyy yhteiseurooppalainen turvapaikanhakijoiden taakanjakosopimus. Tällä sopimuksella eurooppalainen toimielin on mahdollisesti siirtämässä Suomeen jopa 20 000 turvapaikanhakijaa vuosittain muista Euroopan maista. Mihin Lähteenmäki ja vasemmistoliitto ajattelivat nämä henkilöt majoittaa ja millä rahalla? Tämä edellyttäisi kahden uuden Kaarinan kokoisen kaupungin rakentamista ja ylläpitoa kaikkine palveluineen joka kolmas vuosi. Heidän sijoittamisensa Turkuun aiheuttaisi asiantuntijoiden määrittelemän tasapainoisen kehityksen rajan ylittymisen koko Turussa noin kahdessa vuodessa.

Humanitäärisen maahanmuuton ongelmia ei voida ratkaista vain lisäämällä resursseja, vaan vastaanottomäärä on suhteutettava käytössä oleviin resursseihin.

—

Yllä oleva kirjoitukseni on julkaistu Turkulainen-lehden verkkosivuilla Vaalikolumni-sarjassa 18.9.2012.

Sama kirjoitus julkaistiin Turkulainen-lehden mielipideosastolla lehden paperiversiossa 3.10.2012.