Tiistaina 27.3. pidetyssä täysistunnossa käytiin lähetekeskustelu muun muassa harmaan talouden torjuntaan liittyvästä hallituksen esityksestä laeiksi tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä sekä julkisista hankinnoista annetun lain 49 §:n muuttamisesta. Harmaan talouden kitkentä maastamme on eräs perussuomalaistenkin vaalikauden tärkeimmistä hankkeista, joten kannatamme lämpimästi oikein keinoin asiaan puuttumista.

Eduskuntaryhmämme ilmoitti tiistaina harkitsevansa välikysymystä liittyen Suomen vastuiden kasvattamiseen Euroopan kriisirahastoissa. Hallituksen päinvastaisista vakuutteluista huolimatta talousvastuumme tuntuvat paisuvan kuukausi kuukaudelta. Välikysymyksellä voisimme näyttää, ettemme hyväksy tällaista leväperäisyyttä. Ryhmäkokouksessa torstaina tulemme pohtimaan asiaa ja mikäli välikysymys päätetään jättää, toivotamme myös muut oppositiopuolueet mukaan kysymyksen valmisteluun.

Kansalaisinfossa pidettiin tiistaina Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ja Työväen Sivistysliitto TSL:n tilaisuus nuorisotyöttömyydestä. Muun muassa nuorten yhteiskuntatakuusta ja nuorten työllistämisestä yrityksiin puhuivat tilaisuudessa työministeri Lauri Ihalainen, Helsingin opetusviraston linjanjohtaja Liisa Pohjolainen ja iltaa emännöinyt kansanedustaja Rakel Hiltunen (sd.).

Eduskunnassa käväisi tiistaina Suuren valiokunnan vieraana myös Kreikan ympäristö- ja energiaministeri George Papakonstantinou kertomassa Kreikan vakautusohjelman toteutuksesta. Pikkuparlamentin tiedotustilaisuuden lisäksi Papakonstantinou tapasi talossa myös valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen ja elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen.

Keskiviikon 28.3. täysistunnossa käytiin ajankohtaiskeskustelu Itämeri-yhteistyön vahvistamisesta. Lähetekeskustelussa oli muun muassa Eeva-Johanna Elorannan (sd.) ym. lakialoite Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain 2 §:n muuttamisesta (LA 57/2011 vp). Aloitteen tarkoituksena on ulottaa laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä myös muihin samoissa tiloissa oleskeleviin henkilöihin, mm. perhepäivähoitajien perheenjäseniin. Keskustelussa oli myös Esko Kivirannan (kesk.) lakialoite omaishoidon tuen hoitopalkkion säätämisestä verovapaaksi (LA 5/2012 vp). Omaishoidon tuki maksetaan omaishoitajalle hoitopalkkiona, mikä tällä hetkellä on veronalaista tuloa. Verovapaudella tuettaisiin omastakin mielestäni omaishoitajien tekemää arvokasta ja vaativaa työtä.

Ulkoasiainvaliokunnasssa valmistuu tällä viikolla mietintö Suomen tavoitteista kestävän kehityksen konferenssissa Rio de Janeirossa. Kokous pidetään 20. – 22.6.2012 ja siellä teemana on luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö. Mietinnön pohjalta käydään ajankohtaiskohtelu täysistunnossa 11.4.2012.

Parlamenttienvälisen liiton IPU:n yleiskokous pidetään Ugandan Kampalassa lauantaista 31.3. torstaihin 5.4.2012. IPU:n Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana olen syksystä lähtien valmistautunut tähän IPU:n vuoden kohokohtaan, maailmanlaajuisesti parlamentteja yhdistävään yhteistyötapaamiseen. Yleiskokouksen teemana on tällä kertaa Parliaments and people: Bridging the gap. Suomen IPU-ryhmän puheenjohtajana käytän Suomen kahdeksan minuutin puheenvuoron yleiskokouksessa. Sen pidempään ei ole mahdollisuuksia, sillä jokaiselle osanottajamaalle on varattu saman verran aikaa. Lähdemme Suomen valtuuskunnan kanssa matkaan aikaisin torstaiaamuna, sillä kokoustamme jo perjantaina 12+ -ryhmän valtuuskuntien kesken (Suomi kuuluu geopoliittisen asemansa mukaan 12+ -ryhmäksi kutsuttuun joukkoon IPU-jäsenmaita). Suomesta kokoukseen osallistuvat lisäkseni Suomen IPU-ryhmän varapuheenjohtaja Katri Komi (kesk.), Pertti Hemmilä (kok.), Saara Karhu (sd.), Kari Uotila (vas.) sekä matkan aikana ja IPU-työssä myös eduskunnassa meitä avustavaa virkamiehistöä.

Tämän blogikirjoituksen ohella viimeistelin juuri kolumnin Biologian ja maantieteen opettajien liiton Natura-lehteen. Ensi viikolla eduskunta on istuntotauolla, joten seuraava blogipäivitykseni tulee Afrikan kuumuudesta ja kertoo hieman normaaliarjesta poikkeavista asioista. IPU-konferenssissa on tiedossa kiintoisia keskustelunaiheita ja lukuisia kokouksia.

Tiistaina 20.3. hallitus vastasi keskustan ed. Rehulan ym. välikysymykseen (VK 3/2012 vp) lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaamisesta. Kotihoidon tuen lyhenemishuhuihin pohjaavaa kysymystä käsiteltiin pitkään debatissa. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa ed. Juvosen johdolla esitimme, miten hallituksen toimet eivät ole edistäneet lapsiperheiden asemaa ja lasten hyvinvointia eikä hallitus näin ollen nauti eduskunnan luottamusta. Mielestämme on tärkeää, että pakkokeinojen sijaan perheitä ja perheellisiksi haluavia tuetaan tarjoamalla valinnanvapautta työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Lisäksi toteutuessaan kotihoidon tuen lyhentäminen saattaa aiheuttaa valtion säästöjä suuremman kustannusten nousun kunnille päivähoidon tarpeen lisääntyessä.

Tiistaina oppositiopuolueet perussuomalaiset ja keskusta pohtivat yhdessä tapaa puolustusministeri Stefan Wallinin (r.) luottamuksen mittaamiseksi eduskunnassa. Asian käsittelyä jatkettiin ryhmäkohtaisesti seuraavissa keskustan ja perussuomalaisten ryhmäkokouksissa. Perussuomalaisista myös puolustusvaliokunnan pj. Jussi Niinistö ja “meppimme” Sampo Terho ottivat tiistaina kantaa ministeri Wallinin ja koko hallituksen erehdykseen puolustusvoimauudistuksen esittelyn yhteydessä.

Olin tämän viikon tiistaista torstaihin Maanpuolustuskorkeakoulun 201. Maanpuolustuskurssin internaattiharjoitusjaksolla Rovaniemellä. Maanpuolustuskurssin merkitys on antaa johtavassa asemassa oleville siviili- ja sotilashenkilöille kokonaisnäkemys Suomen ulko- turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä edistää verkostoitumista. Osallistuin itse asiassa jo 200. Maanpuolustuskurssille 23.1.–15.2.2012, mutta sairastumisen takia kurssin internaattijakso jäi kesken. Maanpuolustuskorkeakoulun ystävällisen henkilöstön avulla pääsinkin nyt korvaavalle 201. Maanpuolustuskurssin internaattijaksolle. Olen tyytyväinen päästyäni osallistumaan, sillä tämä lyhytkin vierailu varuskuntaan antoi katsauksen varusmiesten arkeen sekä siihen työhön, jota puolustusvoimissa käytännön tasolla tehdään maamme puolustuksen ja myös suomalaisen nuorison eteen. Armeijasta löytyy varmasti korjattavaa, mutta uskon, että siellä on myös paljon hyvää. Keskustelu esimerkiksi syrjäytymiseen puuttumisesta ja terveellisten elintapojen edistämisestä oli painokasta ja eteenpäin katsovaa. Internaatin aikana majoituimme kasarmin tuvissa ja pukeuduimme armeijan varusteisiin. Toisena kurssi-iltana pääsin myös kokeilemaan hiihtoa metsässä mikä oli paitsi hauskaa niin myös hieman huolestuttavaa; tekniikka oli aika hukassa 15 vuoden hiihtämättömyyden jälkeen…

Keskiviikkona 21.3. oppositiopuolueet vaativat luottamusäänestystä Wallinin asemasta puolustusministerinä. Päivän täysistunto käsitteli pitkälti Wallinin toimintaa puolustusvoimauudistuksessa. Istunnon alussa Wallin pahoitteli tekemäänsä virhettä Dragsvik-asiassa kiistäen kuitenkin eduskunnan ja hallituksen harhaanjohtamisen. Hallitus päätti opposition painostuksesta ottaa puolustusvoimauudistuksen Uudenmaan prikaatia koskevan osuuden uudelleen käsittelyyn tasavallan presidentin sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (utva) kokouksessa. Mielestäni on tietyllä tavalla hassua, että ministeri Wallinin harjoittamaa poliittista ohjausta on kummasteltu niin kovin. Rkp:n puolueohjelmassa ruotsin kielen aseman turvaaminen monin eri tavoin on selkeästi mainittu, eikä ministeri Wallinin toimintatavassa ole tältä osin mitään outoa. Outoa on ainoastaan se, ettei hän myöntänyt asiaa tai kertonut toimintansa motiiveista suoraan ja rehellisesti alusta pitäen. Perussuomalaisten mielestä asepalvelus on voitava suorittaa ruotsin kielellä myös jatkossa, mutta tavoitteen toteutuminen ei edellytä kokonaista ruotsinkielistä varuskuntaa, aivan kuten ei lakikaan.

Keskiviikkona toimitettiin myös välikysymysäänestykset keskustan ed. Rehulan ym. välikysymyksen johdosta. Hallitus sai eduskunnan luottamuksen tällä kertaa äänin 103 puolesta ja 63 vastaan. Täysistunto venyi pitkäksi kun keskustelua käytiin vielä muun muassa kokoomuksen tunteita herättävästä lakialoitteesta koskien sukupuolineutraalia avioliittoa (LA 2/2012 vp).

Keskiviikkona Perussuomalaisten eduskuntaryhmä järjesti Kansalaisinfossa keskustelutilaisuuden aiheesta Työpaikkakiusaaminen – kenelle kuuluu vastuu?. Tilaisuuden avasi ryhmämme puheenjohtaja Ruohonen-Lerner. Mukana asiantuntijoina oli muun muassa sosiaali-ja terveysministeri Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston päällikkö Leo Suomaa, ESAVI:n työsuojelun vastuualueen lakimies Tanja Välke, Työpaikkakiusatut -netin edustajat Heikki Dillström ja Sirpa Polo sekä perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen ja Jari Lindström.
Torstaina 22.3. Ulkoasiainvaliokunnassa käsiteltiin Hallituksen toimenpidekertomusta vuodelta 2010; Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunta ja vaikuttavuus nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa (K 2/2011 vp).

Puolustusministeri Wallinin puolustusvoimauudistuskohun puiminen jatkui vielä torstaina, ensin puoluekantaan katsomattoman kansanliikkeen mielenosoituksena eduskuntatalon edessä, sitten päivän täysistunnossa. Wallinia koskevista opposition epäluottamusehdotuksista äänestettiin kyselytunnin alussa sillä lopputuloksella, että puolustusministeri Stefan Wallin sai eduskunnan luottamuksen äänin 95 puolesta ja 59 vastaan.

Perussuomalaiset kritisoi suullisella kyselytunnilla voimakkaasti hallituksen kehysriihiratkaisuja. Paheksumme voimakkaasti hallituksen päätöstä korottaa kaikkia arvonlisäverokantoja yhdellä prosenttiyksiköllä, lapsilisien indeksikorotusten jäädyttämistä sekä leikkauksia kunnilta. Tästä päätöksestä tulevat jälleen kärsimään ennen kaikkea pienituloiset, lapsiperheet ja sairaat. Hyvää on käyttöön otettava “solidaarisuusvero”, jollaisen Perussuomalaiset jo viime syksynä ideoivat – silloin ei toki yksikään hallituspuolueen edustaja asiaa kannattanut. Nähtäväksi jää, mitä solidaarisuusveron määräaikaisuus käytännössä tarkoittaa. Toinen positiivinen seikka on 100 miljoonan euron määrärahan myöntäminen vt 8:n (Turku-Pori) perusparannukseen. Kauan odotettu hanke nytkähtänee käyntiin vuonna 2014. Tiedotteen uusista kehyksistä löydät täältä.

Perjantaina 23.3. klo 12-13 eduskunnan istuntosalissa kokoontui 8. Nuorten parlamentin istunto. Istunto toteutettiin suullisen kyselytunnin muodossa; paikalla olleet 15 valtioneuvoston jäsentä vastasivat parhaan kykynsä mukaan nuorten esittämiin kysymyksiin. Me kansanedustajat saimme puolestamme seurata istuntoa lehtereiltä. Istuntoon osallistui yhteensä 199 oppilasedustajaa eri puolilta maata, minkä lisäksi eduskunnassa liikkui päivän aikana toimittajaoppilaita ja parlamenttikerhojen ohjaajia. Yhteensä Nuorten parlamenttiin osallistui noin 300 nuorta ja sata kerhonohjaajaa.

Kulunut viikko oli melkoisen kiireinen keskiviikolle ja torstaille osuneen Islannin matkan vuoksi. Reissu oli toki lyhyt, sillä perillä oltiin vain yksi yö, mutta matkustamiseen kuluvan ajan vuoksi päivät venyvät. Seuraavassa kuitenkin katsaus viikon tapahtumiin:

Tiistaina 13.3. Kansalaisinfossa pidettiin keskustelutilaisuus aiheesta Uskonnonopetuksen tulevaisuus: Miltä näyttää uskonnonopetuksen tulevaisuus OKM:n asettaman työryhmän tuoreen raportin “Tulevaisuuden perusopetus – valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako” valossa? Alustajina tilaisuudessa olivat lansanedustaja Sari Palm (kd.) ja opetusneuvos Pekka Iivonen Opetushallituksesta. Kommenttipuheenvuorot pitivät kansanedustajat Jouko Jääskeläinen ja Peter Östman. Tilaisuuden järjesti KD eduskuntaryhmä.

Keskiviikon ja torstain 14.-15.3. olin IPU:n (Parlamenttienvälinen liitto) Pohjoismaiden kokouksessa Reykjavikissa valmistautumassa muiden pohjoismaiden IPU-johtokuntien kanssa loppukuusta alkavaan Ugandan liittokokoukseen. Agandallamme Reykjavikissa oli menneistä ja tulevista IPU-kokouksista keskustelua sekä muita ajankohtaisia aiheita. Näin valmistaudumme tulevaan urakkaamme Ugandassa, missä meillä on hieno tilaisuus tuoda esiin pohjoismaisen demokratian näkökulmaa maailman kehityspoliittisiin haasteisiin.

Keskiviikon täysistunnossa oli lähetekeskustelussa Perussuomalaisten Lea Mäkipään lakialoite sähkömarkkinalain muuttamisesta (LA 4/2012 vp). Useat sähkökatkot aiheuttivat kuluvana talvena kohtuuttomia vahinkoja yksityisille kotitalouksille sekä monen pienyrittäjän yritystoiminnalle sähköyhtiöiden puutteellisen varautumisen takia. Aloitteella pyritään parantamaan sähkönkäyttäjien oikeutta vahingonkorvauksiin sähköntoimitusten keskeytymisen aiheuttamissa vahingoissa.

Ulkoasiainvaliokunnassa kuultiin keskiviikkona asiantuntijoita YK:n humanitaarisen toiminnan ajankohtaiskatsaukseen liittyen ja perjantaina keskusteltiin muun muassa Afganistanin tilanteesta ja Suomen kokonaistuesta Afganistanille (VNS 2/2011 vp).

Keskiviikon Helsingin Sanomista ilmeni upseerien olevan Perussuomalaisten puolustuspoliittisilla linjoilla. Lehden ja Upseeriliiton tekemän kyselyn mukaan peräti 71 % upseereista jakoi huolemme hallituksen suunnitteleman puolustusvoimauudistuksen vaikutuksista Suomen alueelliseen puolustuskykyyn. Olemme yhtä mieltä maamme poliittisen johdon epäonnistumisesta tehtävässään huolehtia Suomen turvallisuudesta hallituksen tinkiessä sekä ulkoisesta että sisäisestä turvallisuudesta. Perussuomalaiset pitää puolustusvoimauudistusta hallituksen päättämässä muodossa pelkkänä leikkausohjelmana.

Keskiviikkona Kansalaisinfossa järjestettiin Eduskunnan muistikerhon Muistiseminaari. Eduskunnan muistikerhon puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) piti tilaisuudessa lyhyen katsauksen aivoterveyteen. Aivoterveydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää – aivot ovat korvaamaton kovalevy!

Torstain 15.3. suullinen kyselytunti alkoi Mauri Pekkarisen (kesk.) johdolla Finnairin palkkiokohun ruotimisena. Myös Perussuomalaiset otti kysymyksissään kriittisesti kantaa valtion omistajaohjauksen pelisääntöjen epäkohtiin. Perussuomalaiset tenttasi seuraavaksi peruspalveluministeri Guzenina-Richardsonilta (sd.) kotihoidon tuen keston lyhentämisestä. Johanna Jurvan (ps.) kysymykseen onko asiasta tehty jo päätöstä Guzenina-Richardson vastasi kierrellen, että kaikki kehysneuvotteluissa päätettävät säästökohteet ovat vielä avoinna.

Torstaina eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner vei Kreikan vakuussopimuksen salauspäätöksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen koskee valtiovarainministeriöltä saamaamme hylkäävää päätöstä Kreikan vakuussopimuksen salaamisasiassa. Korkein hallinto-oikeus on valituksen kohteena olevassa Kreikka-asiassa luomassa hyvin tärkeää ennakkotapauslinjaa.

Perussuomalaiset liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenet jättivät vielä valiokunnassaan eriävän mielipiteen koskien Euroopan komission suunnitelmia Euroopan laajuisen liikenneverkon määrittämisestä. Perussuomalaisten mielestä ei ole hyväksyttävää, että EU asettaa entistä tiukempia ajallisia ja laadullisia vaatimuksia liikenneverkon toteuttamiseksi. Mielestämme Suomella tulee säilyttää laaja kansallinen päätösvalta myös liikennerakentamisen osalta.

Torstain 8.3. suullisella kyselytunnilla käsiteltiin muun muassa Oulun pitseriasurman kaltaisista väkivaltarikoksista langetettavien tuomioiden pituuksia. On monen oikeustajun vastaista, että vaaralliset rikolliset Suomessa istuvat usein vain murto-osan tuomioistaan. Lisäksi kyselytunnilla käytiin kiivastakin sananvaihtoa hallituksen ajamasta vaalipiirijaon muuttamisesta eli Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirien sekä Etelä-Savon ja Kymen vaalipiirien yhdistämisestä. Puoluejohtajamme Timo Soini arvosteli tämänkin hallituksen hankkeen valmistelua parlamentaarisen päätöksenteon ulkopuolella, opposition kannat täysin sivuuttaen.

Kyselytunnin lopulla vasemmiston Silvia Modig nosti vielä puheenaiheeksi Actan, EU:ssa kaavailtavan kansainvälisen väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen. Kansalaisten perusoikeuksia ja -vapauksia koskevien epäilysten vuoksi sopimus on monissa EU-maissa vastatuulessa; Suomen EU-ministerivaliokunta päättikin perjantain 9.3. kokouksessaan, että sopimuksen hyväksymistä lykätään kunnes myös EU on sitoutunut siihen.

Perjantain 9.3. täysistunnossa toimitettiin välikysymysäänestykset keskustan kuntavälikysymyksestä. Hallitus sai jälleen eduskunnan luottamuksen, nyt äänin 102 puolesta ja 70 vastaan.

Ulkoasiainvaliokunnassa käsiteltiin perjantaina valtioneuvoston selvitystä (UTP 2/2012 vp) luonnonvarojen kestävästä ja tehokkaasta käytöstä 20.-22.6.2012 Rio de Janeirossa pidettävää kestävän kehityksen konferenssia varten. Ministeri Hautala oli paikalla perjantaina kertomassa Suomen tavoitteista kokouksessa. Myös torstaina valiokunnassa vieraili asiantuntijoita kertomassa vihreästä taloudesta sekä veden puutteeseen ja saatavuuden jakautumiseen liittyvistä ongelmista Rion kokouksen teemoihin liittyen. Vettä olisi, mutta “väärissä” paikoissa. Perjantaina ministeri Hautala tosin totesi, että joidenkin arvioiden mukaan jo 89 % maapallon väestöstä olisi puhdasta vettä käytössään, vaikka tuo arvio vaikuttaakin varsin korkealta. Lisäksi saimme paperiversiona luettavaksemme tuoreen Suomen kehityspoliittisen toimintaohjelman.

Keskustan eduskuntaryhmä jätti perjantaina hallitukselle välikysymyksen kotihoidontuen tulevaisuudesta hallituksen kaavailtua kehysriihessään kotihoidon tuen keston leikkaamista kahteen vuoteen. Pidämme myös perussuomalaisissa keskustelua tulevaisuuden perhepolitiikasta tärkeänä, mutta kyseenalaistamme keskustan uskottavuuden asiassa: Kotihoidontuen korottamisesta on jätetty edustajiemme toimesta useita aloitteita (linkki, linkki, linkki), viimeisin lakialoite syksyllä 2011. Keskustan hallituskaudella kotihoidontukeen ei kuitenkaan suuremmin puututtu vaan korotukset lapsiperheiden tulonsiirtoihin olivat hyvin pieniä. Osa eduskuntaryhmäämme jättikin jo 7.3. eduskunnalle keskustelualoitteen, jossa ehdotetaan ajankohtaiskeskustelua kotihoidon tuesta ja sen mahdollisen leikkaamisen vaikutuksista. Puhemiesneuvosto päättää lähitulevaisuudessa otetaanko aihe käsittelyyn istuntosalissa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on päättänyt lähettää valtiovarainministeriölle kirjelmän, jossa pyydämme kopiota Suomen ja Kreikan tuoreesta vakuussopimuksesta vedoten viranomaistoiminnan julkisuudesta annettuun lakiin. Jos ministeriö kieltäytyy, valitamme asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Haluamme selkeät pelisäännöt siitä, kuinka paljon tietoa voidaan kansanedustajilta pimittää. Samoin äänestäjien on voitava tietää, millaisia päätöksiä heidän valitsemansa edustajat tekevät. Tämä kuuluu itsestään selvästi hyvään hallintotapaan ja avoimeen demokratiaan.

Alkuviikosta 5.–6.3. Ulkoasiainvaliokunta vieraili Berliinissä tavaten muun muassa Saksan liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan jäseniä sekä ministeriöiden ja tutkimuslaitosten edustajia. Matkalle osallistuivat perussuomalaisista valiokunnan puheenjohtaja Timo Soini ja valiokunnan jäsen Tom Packalén. Muut matkaan osallistuneet valiokuntalaiset olivat Pertti Salolainen (kok.), Saara Karhu (sd.) ja Johannes Koskinen (sd.).

Tiistaina eduskuntaryhmämme tiedotti edustaja Teuvo Hakkaraisen hakeutumisesta hoitoon alkoholiongelman vuoksi. Ryhmä tukee edustaja Hakkaraista. Alkoholin käytöstä voi aiheutua monenlaisia ongelmia paitsi alkoholiongelmaiselle itselleen niin myös hänen lähipiirilleen tai työyhteisölleen. On meidän kaikkien yhteinen etu, että ongelmat pyritään tiedostamaan ja niihin tarttumaan. 

Tiistain 6.3. täysistunnossa käytiin lähetekeskustelut kokoomuksen lakialoitteista LA 58/2011 vp ja LA 59/2011 vp ns. “pikavippien” kieltämiseksi tai rajoittamiseksi. Käsittelyssä oli lisäksi muun muassa Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle K 18/2011 vp vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. En allekirjoittanut kumpaakaan aloitetta, sillä en usko yksiselitteisten kieltojen olevan jokaisessa vaikeassa tilanteessa ratkaisu yrityselämän ja kansalaisten oman toiminnan ja valintojen välisiin ristiriitoihin. Toivon selkeämpiä pelisääntöjä, mutta täyskieltoa en tässä vaiheessa näe perusteltuna.

Perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala jätti tiistaina kirjallisen kysymyksen poikien ympärileikkauksista. Saarakkalan mukaan juridinen tulkinta ympärileikkauksen laillisuudesta on ongelmallinen ja tilanteeseen täytyy vihdoin saada ratkaisu. Mielestäni myös poikien, eli alaikäisten lasten, ympärileikkaus muista kuin lääketieteellisistä tuli kieltää. Aikuinen voi hakeutua omalla kustannuksellaan toimenpiteeseen. Eräät kansalaisjärjestöt ovat hiljattain ottaneet kantaa poikien ympärileikkauksen kieltämisen puolesta. Kannanotossa todetaan mm., että “ympärileikkauksella loukataan lapselle kuuluvaa suojaa fyysiseltä väkivallalta sekä riistetään häneltä oikeus päättää hänen kehoonsa kohdistuvasta peruuttamattomasta toimenpiteestä, joka uskonnollisin perustein tehtynä loukkaa lapsen uskonnonvapautta ja myös hänen päätösvaltaansa aikuisena. Jos ympärileikattu henkilö päättää aikuisena luopua uskonnostaan tai vaihtaa sitä, ei hän voi peruuttaa tehtyä leikkausta.” Åbo Akademin professori Antti Laato ennätti jo tuomita kansalaisjärjestöjen kannanoton vihan kääntämiseksi juutalaisia ja islaminuskoisia kohtaan. Nykyään on kovin kätevää tulkita vihaksi tai vihanlietsonnaksi mikä tahansa sellainen esitys tai kritiikki, joka kohdistuu asiaan, josta on itse eri mieltä. 

Keskiviikkona 7.3. hallitus vastasi keskustan ja vasenryhmän välikysymykseen kuntapolitiikasta. Kuntauudistus on lausuntokierroksella vielä reilun kuukauden ja ministeriön kierros eri alueiden kuulemistilaisuuksissa on vielä kesken. Lopullinen esitys, jota joudutaan tovi odottamaan, tulee tuomaan eteemme laajan kirjon erinäisiä lakimuutoksia, jotka tulee käsitellä huolellisesti. Uusi kuntakarttahahmotelma antoi huolestuttavaa osviittaa siitä mihin suuntaan kokoomusjohtoinen hallitus haluaa maatamme viedä. Vain suuri näyttää olevan kaunista.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän joulukuussa perustama oma kuntatyöryhmä tulee kevään mittaan kuulemaan asiantuntijoita ja valmistelemaan esityksen eduskuntaryhmämme kannaksi kuntauudistukseen. Ryhmän työn on tarkoitus valmistua rinnan hallituksen kuntauudistusprosessin kanssa. Emme vastusta järkeviä ja vapaaehtoisuuteen perustuvia kuntaliitoksia, mutta pakkoliitoksin uudistusta ei tule toteuttaa. Työryhmään kuuluvat edustajat Ari Jalonen, Jari Lindström, Lea Mäkipää, Pietari Jääskeläinen, Vesa-Matti Saarakkala, Ismo Soukola ja Kaj Turunen.

Lisäksi keskiviikkona eduskunnan Kansalaisinfossa pidettiin tilaisuus aiheesta Eläinsuojelulain uudistus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat kulutusvalinnat. Alustajina tilaisuudessa olivat Maa- ja metsätalousministeriöstä Riitta Heinonen sekä Reilua.fi Oy:n toimitusjohtaja Antti Lauslahti, keskustelemassa muun muassa Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli sekä kansanedustajat Sari Sarkomaa (kok.), Arja Juvonen (ps.) ja Anne Kalmari (kesk.). Tilaisuuden järjesti Eduskunnan eläinsuojeluryhmä. HESY:n Hannele Luukkainen heitti puheenvuorossaan sekasyöjille ohjenuoraksi “laatua, luomua, läheltä” mikä kuulostaa sopivana kombinaationa toimivalta perusperiaatteelta toimiessamme sen mukaisesti, että ruokamme on laadukasta ja että se on tuotettu eettisesti kestävällä tavalla edistäen suomalaista lähiruokaa, ruuantuotantoa ja maaseutuelinkeinoa. Hallitusohjelman kirjaus eläinsuojeluasiamiehen viran perustamisesta maa- ja metsätalousministeriöön on kannatettava ajatus.

Keskiviikkona 29.2. valtioneuvosto vastasi Perussuomalaisten eduskuntaryhmän välikysymykseen puolustusvoimien uudistamissuunnitelmista. Tämä valtiopäivien ensimmäinen välikysymys jätettiin pikimmiten puolustusvoimien lakkautuslistan tultua helmikuussa julkisuuteen. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Pentti Oinonen vetosi nykyiseen tasavallan presidentti ja puolustusvoimien ylipäällikkö Sauli Niinistöön, että uudistus otettaisiin uudelleen käsittelyyn. Myöhemmin virkaanastujaisissaan Niinistö antoi tukensa puolustusvoimien uudistukselle. Oinonen myös ihmetteli Kataisen hallituksen nurinkurista työllisyyspolitiikkaa, joka pikemminkin lisää työttömyyttä samalla kun alueellinen epätasa-arvo kasvaa. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö puolestaan totesi, että Suomella on aina oltava oma puolustusdoktriini. Niinistön puheenvuoron kokonaisuudessaan voit lukea tästä.

Keskiviikkona myös äänestettiin hallituksen nauttimasta luottamuksesta valtioneuvoston tiistaisesta Kreikka-tiedonannosta. Eduskunnan enemmistö hyväksyi 130 miljardin euron suuruisen Kreikan toisen tukipaketin, tukipakettia vastaan äänesti lähinnä oppositio. Hallituksen linjat pitivat kuta kuinkin; vain vasemmiston Anna Kontula äänesti hallituksen luottamusta vastaan. Sivuhuomautuksena todettakoon, että mediassa asiaa ei ole juurikaan noteerattu. Jos joku opposition edustaja toimisi näin yleistä linjaa vastaan, hänen edustamansa puolue saattaisi olla median silmissä repeilemässä, hajoamassa tai ainakin sisäisesti ristiriitainen.

Ulkoasiainvaliokunnassa oli keskiviikkona käsittelyssä valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Afganistanin tilanteesta ja Suomen kokonaistuesta Afganistanille, mukaan lukien osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan. Lisäksi valiokunnassa kuultiin asiantuntijana pääministeri Jyrki Kataista koskien Eurooppa-neuvoston 1.-2.3.2012 kokousta.

Niin ikään keskiviikkona johdin eduskunnassa Parlamenttien välisen liiton (IPU) Suomen johtokunnan kokouksen.

Torstaina 1.3. eduskuntaa juhlallistivat tasavallan presidentin virkaanastujaiset; isäntävallan vaihtumista seurasivat eduskuntatalossa kansanedustajat, yli 400 kutsuvierasta ja media. Ensin kuultiin viran jättävän tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe eduskunnalle, sitten puhemies Eero Heinäluoman vastaus ja lopulta virkaan astuvan tasavallan presidentti Sauli Niinistön antama juhlallinen vakuutus. Puhemies Heinäluoma esitti vielä eduskunnan tervehdyksen uudelle tasavallan presidentille, joka puolestaan piti puheen eduskunnalle. Tavan mukaan presidentit siirtyivät eduskuntatalosta Presidentinlinnaan, jossa he puolisoineen tervehtivät kansalaisia Linnan parvekkeelta. Koin tilaisuuden hyvin juhlallisena ja jännittävänä. Tasavallan presidentti Niinistön puhe sai jälkikäteen arvostusta laajasti yli puoluerajojen ja vilpittömästi toivon hänen työskentelevän niiden asioiden puolesta, joita nosti esiin. Presidenttiyden taakseen jättänyt presidentti Halonen puolestaan jatkoi omassa puheessaan tuttua maailmanpelastamisen linjaansa.

Torstaina 1.3. otettiin käyttöön valtiollinen kansalaisaloite. Kuukauden kuluttua astuu voimaan vastaava eurooppalainen kansalaisaloite, jonka puitteissa perjantaina 2.3. Eduskunnan Kansalaisinfossa pidettiin yleisötilaisuus EU:n kansalaisaloitteesta. Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki esitteli 1.4. voimaan tulevaa eurooppalaista kansalaisaloitetta, jonka myötä EU-kansalaiset voivat suoremmin vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Kansalaisaloitteella miljoona EU-kansalaista voi pyytää komissiota tekemään haluamansa lakialoitteen. Tilaisuuden järjestivät Uudenmaan Eurooppatiedotus ja Eduskuntatiedotus.

Perjantain täysistunnossa äänestettiin hallituksen nauttimasta luottamuksesta perussuomalaisten puolustusvoimauudistusta koskevan välikysymyksen johdosta. Valtioneuvoston sai eduskunnan luottamuksen äänin 106 puolesta, 69 vastaan. Aiheesta uutisoi muun muassa YLE.

Perjantaina kerrottiin myös hallituksen suunnitelmista leikata kotihoidontukea osana säästötoimenpiteitä. Perussuomalaisten mielestä tukiaikaa ei saa lyhentää. Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi puolestaan piti kaavailuja sodanjulistuksena. Toiset ääneen lausutut aseisiin liittyvät termit ovat herättäneet enemmän intohimoja kuin toiset, mutta kenties linja on nyt muuttunut. Kotihoidontukeen en olisi itse ensimmäisenä kajoamassa, mutta subjektiivista päivähoito-oikeutta voisi mielestäni rajata, asiaa lapsen parhaan näkökulmasta ensisijaisesti tietenkin tarkastellen. En kannata ajatusta, että lapsen voi tuupata hoitoon silloinkin, kun jompi kumpi tai molemmat vanhemmista ovat kotona, jopa lomailemassa. Kotihoidontukijärjestelmää voisi kehittää, kenties vaikka porrastamalla sitä jotenkin tulojen mukaan.

Perjantaina päivän päätteeksi junailin Pohjanmaalle juhlimaan mummuni 85-vuotissyntymäpäiviä. Perhe ja ystävät sekä heidän parissaan vietetty aika on maailman tärkein asia.