Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini puhui lauantaina 21.4. Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä muun muassa kuntavaalitavoitteistamme ja kuntapalveluista, korruption kitkemisestä ja maamme sisäisestä turvallisuudesta, työllisyydestä ja yrittäjyydestä sekä johdonmukaisesta EU-politiikastamme.

Tiistaina 24.4. pidetyssä täysistunnossa hallitus vastasi opposition yhteiseen välikysymykseen Suomen kokonaisvastuista euroalueen talouskriisissä. Valtioneuvoston vastauksen ja perussuomalaisten ed. Jääskeläisen puheenvuoron jälkeen pidettiin ryhmäpuheenvuorot ja nopeatahtinen keskustelu. Valtioneuvoston vastauspuheenvuoron käytti valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) huonovointisena alkuun istualtaan. Myös pääministeri Jyrki Katainen (kok.) oli selkäkipuinen. Ed. Jääskeläisen (ps.) esittelypuheessa korostettiin Euroopan kriisimaiden hallinnasta karannutta valtionvelkaa ja siten vaadittavia kohtuuttoman kokoisia tukisummia, ”euroutopian” romahtamista muidenkin maiden talousosaajien silmissä sekä perussuomalaisten johdonmukaista kritiikkiä hallituksen linjaa kohtaan. Debatissa esitimme jälleen vaihtoehtomme eurokriisin hoitoon tavalla, joka ei velkaannuttaisi ja kurjistaisi maatamme eikä ajaisi meitä vaihtoehdottomasti kohti yhteistä fiskaaliunionia. Emme hyväksy Kataisen hallituksen väärän politiikan kaatumista suomalaisten veronmaksajien harteille ja maksettavaksi. Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Jungner ilmaisi tyytyväisyytensä talouskriisin alhaisiin korkoihin, joista asuntovelalliset hyötyvät. Käytin vastauspuheenvuoron, jossa halusin tuoda esiin alhaisten korkojen negatiiviset puolet, kuten huonot talouden näkymät, ylisuuret asuntolainat ja pankkien marginaalien noston. Mainitsematta jäi asuntojen hintojen nousu, sillä siihen ei enää jäänyt minuutin pituisessa vastauspuheenvuorossa aikaa.

Tiistaina ulkoasiainvaliokunta kävi lyhyen ajankohtaiskeskustelun Suomessa vierailevien Kiinan neuvoa-antavan kansankonferensin jäsenten kanssa. Tapaamisessa keskusteltiin muun muassa Suomen ja Kiinan taloudellisesta ja poliittisesta yhteistyöstä sekä yhteisistä haasteista kuten talouskriisin hoitamisesta ja ilmastonmuutoksesta. Esitin tapaamisessa kiinalaisvieraille kysymyksen bisneksen ja kehityksen yhteensovittamisesta Afrikassa, joka on monin tavoin mahdollisuuksien manner. Kiinalaisten kaupankäyntimentaliteetti ei pyri vaikuttamaan kumppanimaan olosuhteisiin millään tavalla, mikä kävi valtuuskunnan jäsentenkin vastauksista hyvin ilmi.

Tiistaina Perussuomalaisten eduskuntaryhmä järjesti Kansalaisinfossa tilaisuuden säveltäjä Toivo Kärjen kunniaksi. Edustaja Kimmo Kivelän (ps.) isännöimässä tilaisuudessa muisteltiin yhdessä Kalervo Kärjen, Torsti Lehtisen ja Eila Pienimäen kanssa 20 vuotta sitten kuollutta säveltäjämestaria. Mukana olivat muun muassa kansanedustajat Mikko Alatalo (kesk.) ja Pertti Virtanen (ps.).

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jätti tiistaina 24.4. ed. Hanna Mäntylän johdolla keskustelualoitteen mielenterveystyön sekä mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien tilanteesta. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen toteutuvat heikosti muun muassa lasten ja nuorten mielenterveystyössä. Lisäksi ikääntyvissä on yhä enemmän mielenterveysongelmaisia. Sairastuneiden työkyvyttömyyteen, syrjäytymiseen ja omaisten uupumiseen olisi kiinnitettävä myös huomiota. Muun muassa näistä syistä ehdotamme, että eduskunta kävisi aiheesta ajankohtaiskeskustelun.

Keskiviikkona 25.4. pidetyssä täysistunnossa toimitettiin välikysymysäänestykset tiistaina salissa käsitellystä opposition välikysymyksestä Suomen vastuiden kasvattamisesta eurokriisissä. Äänestettävänä oli ed. Pietari Jääskeläisen (ps.) tekemä, Vesa-Matti Saarakkalan (ps.) kannattama ehdotus seuraavasta epäluottamuslauseesta valtioneuvostolle: “Eduskunta katsoo, että Kataisen ja Urpilaisen johtama hallitus on kasvattanut Suomen kokonaisvastuita Euroopan talouskriisin hoidossa. Eduskunta toteaa, että ei luota hallituksen kykyyn hoitaa talouskriisiä. Edellä olevan perusteella hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.” Äänestyksen tuloksena saatiin hallitukselle eduskunnan luottamus luvuin 86 puolesta ja 56 vastaan. Äänestyksestä poissa olevia oli kuitenkin peräti 57.

Vielä samana päivänä ed. Saarakkala tiedotti lehdistölle hallituspuolueiden edustajien Päivi Räsäsen (kd.), Sinuhe Wallinheimon (kok.) ja Ulla-Maj Wideroosin (r.) poissaolosta päivän täysistunnossa pidetystä luottamusäänestyksestä. Samat edustajat olivat kuitenkin kirjautuneet läsnäoleviksi täysistuntoon, mikä herättää kysymyksiä hallituksen linjan pitämisestä eurokriisin hoidon suhteen.

Keskiviikon täysistunnossa käytiin lisäksi muun muassa lähetekeskustelu pohjoismaisia rajaesteitä koskevasta valtioneuvoston selonteosta. Eurooppa ja -ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin (kok.) esittelypuheenvuoron jälkeen asiasta käytiin salikeskustelu.

Torstaina 26.4. julkaistiin tiedotusvälineille perussuomalaisten työmies Matti Putkosen avoin kirje. Lehtien toimituksille suunnatussa kirjeessä Putkonen tuo esimerkkien kautta esiin toimittajakunnan asenteellisuutta Perussuomalaisia kohtaan sekä toivoo lopuksi parempaa yhteistyötä ja yhteisiä pelisääntöjä. Kuluvalla viikolla Putkonen oli vieraana myös Ylen aamutelevisiossa, missä hän kertoi puolueen uudistavan mm. internetsivunsa sekä lehtensä. Ajantasaisen, monipuolisen ja modernin tiedonvälityksen keinot ovat tärkeitä poliittisessa työssä.

Perjantain 27.4. täysistunnossa oli toisessa käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle (HE 150/2011 vp) laiksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Esitykseen liittyy Valtiovarainvaliokunnan mietintö (VaVM 5/2012 vp).

Torstaina 12.4. perussuomalaiset tiedottivat puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistön johdolla olevansa valmiita palaamaan parlamentaariseen kontaktiryhmään, mikäli sen mandaatti muuttuu ja puolustusministeri vaihtuu.  Edustajamme jäivät parlamentaarisesta kontaktiryhmästä pois pian puolustusvoimauudistuksen julkistamisen jälkeen osoittaakseen tyytymättömyytensä sen olemattomaan rooliin uudistuksen suunnittelussa. Nyt perussuomalaiset vaativat että hallitus uudistaa kontaktiryhmän mandaattia tai muuten varmistaa, että ryhmä saa riittävät tiedot puolustusvoimauudistuksen toimeenpanosta ja että sen kannat myös otetaan huomioon.

Torstaina 12.4. aamupäivällä ryhmähuoneessamme vieraili Opetusalan Ammattijärjestön edustajina puheenjohtaja Olli Luukkainen ja koulutusjohtaja Heljä Misukka. Eri järjestöjen edustajat tapaavat kaikkia eduskuntaryhmiä välittääkseen tietoa alansa uusimmista käänteistä ja kertoakseen toiveistaan lainsäädännön tai uudistusten suhteen. OAJ:n tärkeänä toiveena olisi oppilasryhmien kokojen pienentäminen. Lisäksi keskustelimme koulukiusaamisesta, opettajien määrästä, homekouluista ja säästöistä – kaikki kuntalaisia koskettavia tärkeitä, arjessa näkyviä asioita. Yhteiskunnassa tulisi käydä syvällinen keskustelu, jossa käytäisiin prioriteetit läpi sekä selvitettäisiin, mihin kaikkeen veronmaksajien rahaa oikein käytetään. Hyvinvointiyhteiskunnassa on valtavasti turhia rönsyjä, ovatko ne kaikki sellaisia, jotka on verovaroin kustannettava?

Torstain 12.4. täysistunnossa oli ensin suullinen kyselytunti, minkä jälkeen jatkettiin keskiviikkona alkanutta lähetekeskustelua valtioneuvoston selonteosta valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016. Kyselytunnilla käsiteltiin esimerkiksi omaishoitajien asemaa, vanhus- ja vammaispalveluita sekä nuorten yhteiskuntatakuuta; hallitus vakuutti muun muassa peruspalveluministeri Guzenina-Richardsonin (sd.) suulla parantavansa kaikkien näiden ryhmien asemaa ja oikeuksia. Jatkokeskustelun valtiontalouden kehyksistä avasi pääministeri Jyrki Katainen.

Perjantaina 13.4. jätimme koko opposition eli perussuomalaisten, keskustan ja vasenryhmän eduskuntaryhmien voimin vuoden 2012 valtiopäivien neljännen, eurokriisiä koskevan välikysymyksen. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on perussuomalaisten Pietari Jääskeläinen. Välikysymyksessä kysytään muun muassa miksei hallitus ole noudattanut omaa ohjelmaansa, jonka mukaan Suomen vastuut eurokriisissä eivät kasva, mihin asti hallitus on valmis kasvattamaan Suomen kokonaisvastuita sekä miten hallitus aikoo turvata Suomen ja suomalaisten varat sekä Suomen AAA-luottoluokituksen ottaessaan yhä suurempia riskejä eurokriisin hoidossa. Hallitus vastaa välikysymykseen näillä näkymin 24. huhtikuuta ja luottamusäänestykset pidetään 25. huhtikuuta.

Viikonlopun vietin Turussa ja osallistuin lauantaina Virttaalla pienimuotoiseen keskustelutilaisuuteen, jossa arvioitiin Virttaanharjun tekopohjavesilaitoksen toimintaa.

Maanantaina 16.4. lounastimme ulkoasiainvaliokunnan kanssa Mäntyniemessä. Vierailun isännöi tasavallan presidentti Sauli Niinistö kabinetteineen. Presidentti on selkeästi, toki taustansakin vuoksi, hyvin kiinnostunut talouskysymyksistä ja niiden vaikutuksesta ihmisten hyvinvointiin kotimaassa ja ulkomailla. Presidentistä puhutaan usein arvojohtajana, vaikka toiset kyseenalaistavatkin tämän roolin olemassaolon tai vaativat sille tarkempia määrityksiä. Ehkä arvojohtajuus voisi näkyä keskustelunavauksissa, joissa uskallan odottaa presidentti Niinistöltä rohkeita ja uusia avauksia, joiden kautta voimme hakea uusia pelimerkkejä Suomelle kiristyneessä taloudellisessa tilanteessa.

Lounastapaamisen aikana presidentti kertoi lähiajan tapaamisistaan ja kokouksista, ja keskusteltiin niistä tavoista, joilla ulkoasiainvaliokunta ja presidentti voivat tehdä yhteistyötä ja pitää toisensa tilanteen tasalla. Tilaisuus oli hyväntuulinen ja positiivinen. Olen käynyt Mäntyniemessä vain kerran aiemmin, viime syksynä, jolloin ilta oli pimeä ja sateinen. Nyt rakennus näyttäytyi erilaisena keväisessä pilvien takaa pilkahtelevassa auringossa.

Tiistaina 17.4. ulkoasiainvaliokunnassa valmistui mietintö EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnasta ja vaikuttavuudesta liittyen hallituksen vuoden 2010 toimenpidekertomukseen (K 2/2011). Samoin tiistaina Pikkuparlamentin auditoriossa järjestettiin seminaari Kuntauudistus – Mahdollisuudet ja haasteet. Seminaarissa keskusteltiin kuntauudistuksen tavoitteista, mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Lisäksi arvioitiin kuntauudistuksen vaikutuksia muun muassa lähipalveluihin ja lähidemokratiaan sekä pienten kuntien ja maaseudun asemaan. Paneelikeskustelussa oli mukana perussuomalaisista ed. Vesa-Matti Saarakkala. Tilaisuuden järjesti Tutkijoiden ja kansanedustajien seura (TUTKAS).

Keskiviikon 18.4. täysistunnossa käytiin lähetekeskustelu valtioneuvoston liikennepoliittisesta selonteosta (VNS 2/2012 vp) – kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Liikenneministeri Merja Kyllösen esittelypuheenvuoron ja eduskuntaryhmien ryhmäpuheenvuorojen jälkeen aiheesta käytiin pitkä debatti. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa ed. Ari Jalonen painotti liikenneyhteyksien merkitystä teollisuudelle ja maamme tasaiselle asuttamiselle. Yritystoiminnan kannalta kaikki liikennemuodot ovat tärkeitä; hyväkuntoisilla tie-, rautatie- ja väyläyhteyksillä taataan Suomen huoltovarmuus. Kritisoimme myös meriliikenteen kustannuksia nostavaa, maamme kilpailukykyä ja työpaikkoja uhkaavaa rikkidirektiiviä emmekä halua antaa EU:lle enää nykyistä suurempaa valtaa sanella liikennepolitiikkaamme. Ryhmämme mielestä hallituksen olisi myös peruttava epäonnistunut päätöksensä polttoaineveron korotuksesta. Keskiviikon täysistunnossa pantiin myös pöydälle ulkoasiainvaliokunnan mietintö hallituksen toimenpidekertomuksesta vuodelta 2010 (UaVM 3/2012 vp) eli mietintö EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnasta ja vaikuttavuudesta.

Keskiviikkona iltapäivällä kokoontui eduskunnan Stroke-ryhmä, jossa käydään läpi aivohalvaukseen liittyviä seikkoja terveydenhuollon näkökulmasta. Kuulemme asiantuntijoita ja saamme tietoa hoidon ja kuntoutuksen ajankohtaisista kysymyksistä. Juuri tällä hetkellä erityisenä huolenaiheena on Kelan suunnitelmat luopua sopeutumisvalmennuskurssien järjestämisestä. Erilaiset aivoverenkiertohäiriöt ovat yleisiä ja koskettavat monia kaikenikäisiä ihmisiä ja heidän läheisiään. Aivoverenkiertohäiriöt jättävät monenlaisia jälkiä, eikä elämä monen kohdalla palaa enää entiselleen. Sairaudesta voi jäädä paitsi fyysisiä rajoitteita niin myös muita seurauksia, kuten muistivaikeuksia, afasiaa ja väsymystä. Olen itse kulkenut 11 vuoden ajan 45-vuotiaana aivoinfarktin saaneen äitini rinnalla ja nähnyt hyvin, millaiseen byrokraattiseen pyöritykseen sairastunut joutuu. Kuntoutus on avainsana, sillä aivot kykenevät hämmästyttävällä tavalla korjaamaan vaurioita, vaikka entinen elämä ei enää palaudukaan. Sopeutumisvalmennus on välttämätön askel, jonka kautta pääsee rakentamaan uutta arkea ja löytämään tapoja kuntoutukseen ja asian hyväksymiseen sekä saamaan vertaistukea.

Torstaina 19.4. eduskunnan kyselytunnilla ryhmämme pääsi ottamaan esille suomalaisen korruption uusimpien vaalirahoitukseen liittyvien käänteiden tiimoilta. Moni vaalirahoitukseen liittyviin epäselvyyksiin aiempina vuosina tavalla tai toisella sekaantunut sai keskiviikkona oikeuden tuomion, osa ehdotonta vankeuttakin. Toivottavasti vastuunkannosta ja vastuusta toistuvasti eri yhteyksissä puhuva kokoomus pystyy johtavana hallituspuolueena löytämään tästä tilanteesta ne ydinkohdat, joiden kautta parannetaan päätöksenteon avoimuutta ja kansalaisten luottamusta poliittisen järjestelmän ja liike-elämän kytkösten rehellisyyteen.

Torstain kyselytunnilla toisena tärkeänä keskustelun kohteena oli vanhuspalvelulaki, josta luovutettiin eilen työryhmän esitys peruspalveluministeri Guzenina-Richardsonille. Ministeri on aiemmin luvannut, että lakiin tulee hoitajamitoitus, mutta se kuitenkin puuttui esityksestä. Ministeri ei vastannut kysymykseen siitä, tuleeko hän aiempien lupaustensa mukaisesti lisäämään hoitajamitoituksen lopulliseen esitykseen. Jäämme odottamaan jatkoa nyt kun esitys siirtyy lausuntokierrokselle.

Nykyaikana nettiin kirjoittelu on lähes jokaisen ulottuvilla. Se on helppoa ja nopeaa. Kirjoitan tai linkitän itsekin Facebook-sivulleni jotakin lähes joka päivä ja omat nettisivut sekä blogi minulla on ollut pian viiden vuoden ajan. Kirjoittaminen on mukava tapa jäsentää omia ajatuksia, olla luova, osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun tai hakea muilta neuvoja ja palautetta näkemyksilleen. Jokainen kirjoittaja voi itse kertoa, mikä on juuri hänen syynsä kirjoittaa. Niitä on yhtä monta kuin on kirjoittajaakin.

Joskus kirjoitukset eivät mene aivan nappiin kenelläkään. Keneltä tahansa voi lipsahtaa sammakoita tai asiavirheitä. Kirjoitettaessa tehtyä mokaa ei välttämättä voi välittömästi korjata, eikä sitä aina edes itse huomaa. Keskusteltaessa on toinen juttu. Kasvotusten kommunikoitaessa kuulee toisen äänensävyn, näkee silmät, eleet, hymyn, häivähdykset ilosta tai surusta, käsilläkin puhumisen (jota itse harrastan…). Keskustelukumppani voi kysyä lisää, korjata tai tarkentaa, jos joku juttu kuulosti oudolta tai muuten vain mielenkiinnon herättävältä. Ei tarvitse arvailla tai tulkita turhaan, kun voi suoraan kysäistä. Netti on nykyihmisten suuri saavutus ja avain tietoon, kun sitä vain osaa etsiä kriittisesti ja monipuolisesti. Toivoisin silti, että ihmiset olisivat hiukan enemmän kosketuksissa toisiinsa ihan arkielämässä. Rappukäytävässä, pihoilla, toreilla, harrastusten parissa. Helpommin sanottu kuin tehty, tiedän, kaikkien suoritusyhteiskuntamme työpaineiden ja arjen kiireiden keskellä.

Perussuomalaiset puolueena on aina halunnut olla tavoitettavissa ja näkyvissä tilaisuuksissa, joihin kuka tahansa voi tulla. Meille on voinut tulla juttelemaan, kysymään tai kertomaan omista asioistaan. Kotivaalipiirissäni Varsinais-Suomessa olen jo usemman vuoden ajan osallistunut piirin pitkäaikaisten aktiivien kanssa telttatapahtumiin, joissa olemme tarjonneet maistuvia räiskäleitä ja siinä sivussa vaihtaneet kaikkien halukkaiden kanssa ajatuksia maailman menosta. Olemme toimineet näin vaalien alla, vaalien jälkeen ja niiden välissä. Tulemme toimimaan näin jatkossakin. Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin aktiivit tulevat osallistumaan lukuisiin tapahtumiin myös lähikuukausina. Aion itsekin jatkaa mukana tapahtumissa, kuten tähänkin asti, joten listaan alle ne tilaisuudet, jotka olen jo merkinnyt kalenteriini. Tilaisuuksia tullee lisääkin, sitä mukaa kun niiden järjestämisestä päätetään. Kunnallisvaalien alla tahti tulee kiihtymään, joten erityisesti lopusta päin kalenteri tulee täyttymään reippaasti.

Toivon siis, että mahdollisimman moni tulee tapaamaan minua ja muita perussuomalaisia toimijoita. Me vastaamme kysymyksiin, otamme vastaan palautetta ja kerromme siitä työstä, mitä teemme eduskunnassa ja paikallistasolla.

La 21.4. Uudenkaupungin Kevätmarkkinat
La 19.5. Raision Katumarkkinat
Su 20.5. Turun Maalaismarkkinat
Su 27.5. Salon Kevätmarkkinat
Su 3.6. Naantalin Aurinkomarkkinat
La-su 9.-10.6. Merefest, Uusikaupunki
Pe 29.6. Loimaan tori
Ke-la 4.-7.7. Okra-maatalousnäyttely, Oripää
Ke-su 1.-5.8. Turun Eurooppamarkkinat
La 25.8. Raision Killinmarkkinat
Su 26.8. Naantalin Aurinkomarkkinat
Su 2.9. Turun Maalaismarkkinat
Su 30.9. Liedon Mikkelinmarkkinat

Pääsiäistä edeltänyt viikko oli eduskunnassa istuntovapaa, mutta itse olin “normaalisti” töissä, tosin kaukana kotimaasta eli Ugandan Kampalassa IPU-yleiskokouksessa. Kokoustamista ja muuta ohjelmaa riitti aamuvarhaisesta iltamyöhään joka päivä. Muut kokoukseen osallistuneet edustajat olivat Hemmilä (kok), Karhu (sd), Komi (kesk) ja Uotila (vas). Eilen Ilta-Sanomat kertoi neutraaliin sävyyn IPU-kokouksessa geopoliittisessa ryhmässämme käsitellystä seksuaalivähemmistöjen tukalasta tilanteesta erityisesti juuri Ugandassa, jossa halutaan ottaa käyttöön jopa kuolemanrangaistus. Pohdin kysymyksen käsittelytapaa pienemmässä työryhmässä eräiden muiden maiden edustajien kanssa, ja kerron sitten erikseen työn sisällöstä, kun se täsmentyy. Pidän lähtökohtana sitä, että myös seksuaalivähemmistöille kuuluu oikeus elää rauhassa, käydä töissä ja rakentaa normaalia arkea ilman syrjintää, väkivaltaa tai väkivallan uhkaa. On muistettava, että homoseksuaalisiin suhteisiin suhtaudutaan kielteisesti tänäkin päivänä monessa maassa ja niistä voidaan langettaa vakavia tuomioita esimerkiksi useissa Afrikan maissa ja islaminuskoisissa maissa. Ongelma ei ole siis ainoastaan Ugandan suunnitteilla oleva lainsäädäntö, vaan jo vallitsevat olot.

Pääsiäispyhien jälkeen tiistaina 10.4. eduskuntatyö jatkui jälleen normaalisti. Tiistain täysistunnossa oli liuta hallituksen esitysten lähetekeskusteluja ja muun muassa uudesta Yle-verosta käytiin vilkasta keskustelua. Yle-veroa on valmisteltu yhteistyössä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken, mistä puheenjohtaja Soini antoikin myönteistä palautetta valmistelua johtaneelle ministeri Kiurulle. Oppositio on jätetty monen muun suunnittelun, kuten kuntauudistuksen, ulkopuolelle kokonaan. Lähtökohtaisesti Yle-vero on mielestäni kelvollinen ajatus, mutta kummeksun sitä, että ahvenanmaalaiset eivät joudu Yle-veroa maksamaan. Tämä siitä huolimatta, että Yle lähettää Ahvenanmaalle maksutta signaalia. Yle-veron sijaan ahvenanmaalaiset maksavat edelleen talouskohtaista televisiomaksua omalle televisioyhtiölleen (220 e / vuosi).

Keskiviikon 11.4. täysistunto alkoi ajankohtaiskeskustelulla luonnonvarojen kestävästä ja tehokkaasta käytöstä ulkoasiainvaliokunnan mietinnön pohjalta. Poikkeuksellisesti istuntosalissa kuultiin ensin eduskunnan ulkopuolista tahoa, Intian maaseutukehitysministeri Jairam Rameshia. Tämän jälkeen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) pitivät ensimmäiset puheenvuorot. Ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä sain pitää myös oman puheenvuoroni melko nopeasti; puheessani painotin väestönkasvun ratkaisevaa merkitystä kestävän kehityksen kysymyksille.

Täysistunto jatkui lähetekeskustelulla valtioneuvoston selonteosta valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille 2013–2016. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä julkaisi jo viime viikolla, heti hallituksen julkaistua kehyspäätöksensä, sitä koskevan kannanoton. Siinä kritisoimme hallituksen ajamaa, erityisesti pienituloisia kurittavaa verotusta sekä talouden ongelmien siirtämistä kunnille. Pidämme myös sisäisestä turvallisuudesta ja harmaan talouden torjunnasta tinkimistä vastuuttomana ja lyhytnäköisenä toimintana.

Lähetekeskustelu valtiontalouden kehyksistä alkoi valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen esittelypuheenvuorolla ja sitä seuraavilla ryhmäpuheenvuoroilla. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron piti Pirkko Ruohonen-Lerner; puheenvuorossa ehdotettiin vaihtoehtoisena tapana valtiontalouden sopeuttamiselle vastuullisempaa kaksi plus yksi -mallia: Sopisimme nyt noin kahden miljardin euron sosiaalisesti oikeudenmukaisista leikkauksista ja veronkorotuksista varautuen samalla noin miljardin euron lisäsäästöihin ja veronkorotuksiin. Verotusta pitäisi kehittää oikeudenmukaisempaan suuntaan muun muassa purkamalla nykyinen yhtiöverohyvitysjärjestelmä sekä alentamalla energia- ja polttoaineveroja myös investointien kannustamiseksi. Tulemme valiokuntakäsittelyn aikana myös esittämään tarkemmin oman oikeudenmukaisemman vaihtoehtomme valtiontalouden sopeuttamiseksi.

Keskiviikkona tiedotettiin myös Perussuomalaisten ja tanskalaisen Dansk Folkepartin Pohjoismaiden neuvostoon perustamasta uudesta Vapaa Pohjola -nimisestä puolueryhmästä (tanskaksi Gruppe for Nordisk frihed). Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin perussuomalaisten Juho Eerola. Ryhmä haluaa vaalia pohjoismaista yhteistyötä ja edistää pohjoismaista demokratiaa sekä esteetöntä liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä.