Maanantaina 11.6. kansalaisinfossa järjestettiin keskustelutilaisuus nuorten syrjäytymisestä. Kansanedustaja Silvia Modigin (vas.) vetämässä tilaisuudessa oli aiheina muun muassa nuorten syrjäytyminen koulutuksesta ja työelämästä sekä nuorten yhteiskuntatakuu. Keskustelua pohjustamassa olivat lisäksi Airi Valkama, Erilaisten oppijoiden liitto ry, Anna Lyra-Katz, Helsingin kaupungin etsivä nuorisotyö ja Susanna Palo, Helsingin kaupungin Nuorten työpajat. Maanantaina 11.6. täytin 34 vuotta ja naapurin rouva tarjosi yllätyksekseni ja ilokseni leivoskahvit Varissuon ostoskeskuksen kahvilassa. Päivä oli kaunis ja aurinkoinen, ja sen päätteeksi osallistuin Turun kaupunginvaltuuston kokoukseen, jossa pitkään muhinut Toriparkki-asia jäi pöydälle.

Tiistaina 12.6. pidetyssä täysistunnossa oli ainoassa käsittelyssä valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013–2016 (VNS 1/2012 vp). Selontekoon liittyvään Valtiovarainvaliokunnan mietintöön (VaVM 12/2012 vp) sisältyi kaksi vastalausetta: Perussuomalaisten vastalauseessa ehdotettiin sopeuttamista ensin hallituksen ehdottamaa pienemmällä summalla, mutta sitoutuen uskottavasti toteuttamaan tarvittavat kiristykset taloudellisen tilanteen sitä vaatiessa. Vaihtoehtoinen kaksiportainen valtiontalouden sopeuttamismallimme sisältäisi vuoteen 2015 asti leikkauksia ja veronkorotuksia vuositasolla noin 2 miljardin euron edestä. Samalla varauduttaisiin noin miljardin lisäsäästöihin ja veronkorotuksiin, jotka astuisivat voimaan vain ennalta määrättyjen talouden reunaehtojen täyttyessä kehyskaudella.

Keskiviikkona 13.6. eduskuntalaisille pidettiin tietoisku sosiaalisesta mediasta. Ylikonstaapeli Marko ”Fobba” Forss Helsingin nettipoliisista alusti muun muassa nettikiusaamisesta, netin seksuaalirikoksista ja vihapuheista. Lisäksi kerrottiin muun muassa eduskunnan tulevista some (sosiaalinen media) -sisällöistä.

Keskiviikkona ulkoasiainvaliokunta tapasi Turkin ulkoasiainvaliokunnan, joka oli muutaman päivän matkalla Suomessa. Turkin toive päästä EU:n jäseneksi kävi hyvin selväksi keskustelun aikana.

Keskiviikkona tapasin muutamien muiden eduskunnan Kanada-ystävyysryhmän jäsenen kanssa Kanadan suurlähettilään. Suurlähettiläs kertoi seikkaperäisesti Kanadan kaivosalan menestystarinasta sekä siitä millä keinoilla Kanada tasapainoti talouttaan. Tiedustelin suurlähettiläältä mahdollisuutta päästä tutustumaan johonkin kaivosalan yritykseen, kun Suomen IPU-delegaatio kokoustaa Quebecissä tulevana syksynä.

Keskiviikon täysistunnossa valtioneuvosto vastasi perussuomalaisten välikysymykseen hallituksen linjasta Euroalueen talouskriisissä (VK 5/2012 vp). Puheenjohtaja Soinin lisäksi yhteensä 38 perussuomalaisen ja vasenryhmän kansanedustajan allekirjoittamassa välikysymyksessä kysyimme seuraavaa:

Hyväksyykö hallitus Espanjan kriisipankkien rahoittamisen suomalaisten verovaroilla sekä ERVV:n ja EVM:n käytön suoraan kriisimaiden pankkien pääomittamiseen;

Onko hallitus valmis rahoittamaan Kreikkaa vuodesta toiseen, ja jos ei, miten siltä vältytään;

Hyväksyykö hallitus nyt eurobondit, yleiseurooppalaisen pankkituen ja pankkiunionin, kriisimaiden rahoituksen projektibondien ja Euroopan investointipankin kautta;

Onko hallitus varautunut euron hajoamiseen ja jos on, niin miten;

ja

Aikooko hallitus teettää selvityksen Suomen rahapoliittisista vaihtoehdoista muiden maiden tapaan?

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt ed. Pietari Jääskeläinen muistutti puheessaan euroalueen olevan kaukana optimaalisesta valuutta-alueesta ja että euro on ennen kaikkea poliittinen projekti. Koska euro vaatii koossa pysyäkseen fiskaaliunionin ja liittovaltion, nyt tehtävissä päätöksissä on todellisuudessa jo kysymys liittovaltion perustamisesta. Perussuomalaiset on tässäkin asiassa kansan enemmistön puolella: tuoreen tutkimuksen mukaan kansan ylivoimainen enemmistö (64 %) pitää liittovaltiota hyvin tai melko epätoivottavana.

Oma puheenvuoroni välikysymyskeskustelussa kuului seuraavasti:

Arvoisa puhemies!

Euroopan talouskriisi, euron kriisi, finanssikriisi on surullinen asia, ja se ei varmasti tee ketään tässä salissa iloiseksi. Perussuomalaiset puheenjohtaja Soinin johdolla ovat johdonmukaisesti varoittaneet tehottomista keinoista kriisin ratkaisemiseksi. Olemme myös ennakoineet eri yhteyksissä kriisin etenemistä ja syvenemistä, ja vaikka kukaan ei ole ennustaja eikä voi tarkkaan tietää asioiden kulkua, ei perussuomalaiset eikä myöskään Suomen hallitus, arviomme ja puheenjohtaja Soinin arviot ovat olleet oikeansuuntaisia. Tästäkään ei voi iloita, mutta sen pohjalta voi kysyä, miksi muiden arviot ja päätökset kriisiin puuttumisesta ovat olleet vallan toisenlaisia ja miksi niistä ei ole opittu.

Luulen, että yksi syy on se, että euro, aivan kuten koko Euroopan unioni, on poliittinen asia. On kyse poliittisista valinnoista tietynlaisen arvomaailman ja ideologian eteenpäinviemiseksi. Ja kun tehdään poliittisia valintoja, luodaan samalla tietynlaiset poliittiset kasvot, jotka halutaan säilyttää hinnalla millä hyvänsä. Kasvoja ei voi menettää, vaikka joskus suurta viisautta voi todellakin piillä siinä, että myöntää virheensä ja oppii niistä. Inhimillisyyden, virheiden tekemisen ja päätösten korjaamisen myöntämisen kautta voi paitsi parantaa asioita, myös saada enemmän arvostusta.

Euroopan unionin perusperiaatteet, ne kauan sitten muovatut lähtökohtaiset tavoitteet neljästä vapaudesta, ovat ajatuksen tasolla hyvin ymmärrettäviä, sinänsä kauniita tavoitteita. Ne eivät voi kuitenkaan poistaa sitä tosiasiaa, että Euroopan ja euroalueen sisällä on rakenteellisesti hyvin paljon toisistaan poikkeavia yhteiskuntia, joiden toimintaperiaatteet, kulttuuri ja yhteiskuntajärjestys ovat muovautuneet pitkän ajan kuluessa. Joillakin mailla on erittäin pitkä historiallinen perspektiivi, ja tavat, jotka noissa maissa ovat ajan saatossa rakentuneet, peilautuvat myös tämän päivän yhteiskunnassa. Niiden sovittaminen yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin, jaloista tavoitteista huolimatta, on pahasti epäonnistunut joissakin asioissa. Maat ovat erilaisia, ja se pitää hyväksyä. Euroopan maiden erilaisuus on rikkautta, eikä pelkkä harmaa massa, joka saadaan aikaiseksi pakottamalla kahta ääripäätä yhteen.

Euroopan unionin ja euron mallioppilas Suomi voi vielä toistaiseksi riemuita luottoluokituksestaan, mutta sen yhteiselämä ja harmonisointi, erityisesti erilaisiin eteläeurooppalaisiin talouksiin, ei voi perustua tulonsiirtoihin ja syvempään integraatioon, jonka päässä on Euroopan liittovaltio.

No bail-out -sääntö on ollut rahaliiton peruskivi, mutta sitä ei ole noudatettu, eikä nykyisellä linjalla tulla noudattamaankaan pitkään aikaan. Mitä merkitystä on säännöillä, joita ei noudateta? Eikö omien sääntöjen vastainen toiminta ole uskottavuuden ja legitimiteetin nakertamista? Onko omien sääntöjen muokkaaminen tai tulkitseminen aina tilanteeseen sopivan tarkoituksen mukaan toimintalinja myös jatkossa, vai olisiko jo syytä palata katsomaan siihen, mitä on alun perin sovittu, ja toimia sen mukaan?

Haluaisin kysyä tai kommentoida, mutta minä en tiedä, onko tämä nyt oikea paikka esittää kysymyksiä, ja edustaja Viitanenkin juuri poistui. Mutta viitaten siihen, mitä hän sanoi Suomen tiukentuneesta linjasta ja vakuuksista myös tämän Espanjan tuen osalta: onko näin, että, jos niihin eivät sitten muut maat suostu, jääkö Suomi kuitenkin ulkopuolelle, eli onko se perussuomalaistenkin ulkopuolelle jääminen sitten ihan oikeasti vaihtoehto?

Lopuksi: Kannatan edustaja Soinin tekemää epäluottamuslausetta.

Välikysymyskeskustelu kesti melkein yhdeksän tuntia, minkä jälkeen täysistunnossa käytiin vielä tunnin mittainen yleiskeskustelu EVM:n perustamista koskevasta hallituksen esityksestä (HE 34/2012 vp). Vielä tällöinkin paikalla oli perussuomalaisia edustajia puolustamassa hallituksen vastaista kantaamme. Talousvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Pentti Kettunen, Kauko Tuupainen ja Ville Vähämäki ovat myös jättäneet eriävän mielipiteen valiokunnan mietintöön (VaVM 13/2012 vp) ehdottaen lakiehdotuksen hylkäämistä.

Keskiviikkona Kansalaisinfossa pidettiin seminaari aiheesta Saako nuori apua mielenterveyden ongelmiin? Nuorten mielenterveyden nykytilasta ja palvelujärjestelmän haasteista keskusteltiin Eduskunnan Nuorten Mielenterveyden Tukiryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemen (kesk.) johdolla. Suomen Nuorisopsykiatrisesta yhdistyksestä ylilääkäri Kirsi-Marja Haapasalo-Pesu ja ylilääkäri Ilpo Lahti alustivat nuorisopsykiatrisesta palvelujärjestelmästä sekä opiskelijoiden mielenterveysongelmista ja hoitomahdollisuuksista. Perussuomalaisten kansanedustajista mukana oli Ari Jalonen.

Torstain 14.6. täysistunnossa toimitettiin välikysymysäänestykset Euroalueen talouskriisiä koskeneen välikysymyksen johdosta. Soinin epäluottamusesitystä tuki perussuomalaisten lisäksi koko keskusta ja vasenryhmä muutamaa äänestyksestä poissaollutta lukuun ottamatta. Hallitus sai kuitenkin hallituspuolueiden äänin 105-69 eduskunnan luottamuksen.

Päiväjärjestyksen seuraavana asiana oli suullinen kyselytunti, jonka pääaiheena oli murheellinen uutinen Nokian Salon tehtaan lakkautuksesta ja muista Nokian Suomen toimipisteistä tehtävistä irtisanomisista. Esitin aiheesta ensimmäisen kysymyksen Varsinais-Suomen edustajana kysyen mitä hallitus aikoo tehdä Salon ja muiden työllisyydelleen vakavan iskun saavien kaupunkien tilanteelle. Ensi vuoden loppuun mennessä esimerkiksi Oulussa arvioidaan 500 työpaikan katoavan ja koko Suomesta vähennykset ovat 3 700 henkilöä. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) vakuutti hallituksen tekevän parhaansa luodakseen maahan uutta työtä, yrittäjyyden edellytyksiä, koulutusta ja uusia kasvualoja sekä väläytteli pk-yritysten tutkimus- ja kehitysverovähennyksen käyttöönottoa, EU:n globaalirahaston tukea ja Oulunkin nimittämistä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Yritin saada vielä kolmatta puheenvuoroa siinä onnistumatta, mutta mikäli olisin vuoron saanut olisin tiedustellut hallitukselta, millaisilla toimenpiteillä se edistäisi suomalaisten sijoittamista omaan maahan kuin myös ulkomaisen pääoman saamista Suomeen yritystoiminnan monipuolistamiseksi ja vauhdittamiseksi. Muina aiheina kyselytunnilla oli muun muassa koulujen väliset erot oppimistuloksissa.

Täysistunnossa käsiteltiin vielä muun muassa hallituksen esitystä laiksi yleisradioverosta (HE 28/2012 vp). Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki yleisradioverosta, joka olisi määrältään 0,68 prosenttia puhtaan ansiotulon ja pääomatulon yhteismäärästä, alimmasta 50 euron noteerauksesta aina 140 euroon asti. Yhteisöille vero olisi 350 euroa vähintään 400 000 euron liikevaihdolla ja 700 euroa vähintään miljoonan liikevaihdolla. Vero ei kuitenkaan koskisi kotikunnaltaan ahvenanmaalaisia alueen autonomisen aseman vuoksi. Lakia tultaisiin soveltamaan vuodelta 2013 toimitettavasta verotuksesta alkaen. Tässä jo ennakkoon kiistellystä esityksestä keskusteltiin myös istuntosalissa vilkkaasti.

Maanantaina osallistuin Turun kaupunginvaltuuston kokoukseen, jossa kohuttu Toriparkki oli jälleen kerran asialistalla ja se tuli hyväksytyksi yhden äänen erolle. Äänestin Toriparkkia vastaan, kuten tein aiemminkin. Voi olla, että asia on taas valitusten saattelemana seuraavan valtuuston arvioitavana.

Tiistain 19.6. täysistunnossa keskusteltiin muun muassa hallituksen esityksestä vuoden 2012 toiseksi lisätalousarvioksi (HE 48/2012 vp), valtioneuvoston liikennepoliittisesta selonteosta (VNS 2/2012 vp) ja hallituksen esityksestä Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta.

Toisen lisäbudjetin pohjana olleen valtiovarainvaliokunnan mietinnön (VaVM 15/2012 vp) esittelyn ja sen jälkeen käydyn nopeatahtisen keskustelun jälkeen aiheen käsittely keskeytettiin muiden päiväjärjestyksen kohtien käsittelyn ajaksi. Olemme laatineet Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin pohjalta hallituksen budjettiesitysten vaihtoehdoksi liudan omia talousaloitteitamme. Monia viime joulukuussa jättämiämme aloitteita ollaankin toteuttamassa hallituksen tässä lisäbudjetissa. Suuria periaatteellisia eroja kuitenkin on: Vastustimme väliaikaista rahoitusvakautusvälinettä ja luonnollisesti vastustamme myös hallituksen toiseen lisätalousarvioon sisältyvää pysyvän vakausmekanismin, EVM:n pääomittamista.

Toinen runsaasti salikeskustelua herättänyt aihe oli valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko. Perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen asiaa käsitelleeseen liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöön (LiVM 5/2012 vp). Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa selonteosta Osmo Kokko korosti liikenneyhteyksien merkitystä maamme teollisuudelle ja haja-asutusalueille sekä hallituksen jo linjaamien liikennehankkeiden loppuun viemistä. Vastuullisen liikennepolitiikan tulisi mielestämme myös tukea työllisyyttä sekä minimoida kuljetuskustannusten kasvamisesta ja EU:n rikkidirektiivistä aiheutuvat kilpailuhaitat Suomelle.

Täysistunnossa jatkettiin vielä Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamista koskevan hallituksen esityksen (HE 34/2012 vp) käsittelyä. Perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen esitystä koskevaan valtiovarainvaliokunnan mietintöön (VaVM 13/2012 vp). Hallitsimmekin aiheesta käytyä salikeskustelua ja hallituksen esityksen hyväksyminen siirtyi äänestettäväksi istuntokauden viimeiseen täysistuntoon.

Tiistaina Perussuomalaiset ilmoitti järjestäneensä eduskuntaryhmässä vaalin uuden puheenjohtajan valinnasta ed. Jussi Halla-ahon luovuttua hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ed. Pirkko Mattila. Ehdolla olivat lisäksi olleet Juho Eerola ja Ismo Soukola.

Keskiviikon 20.6. täysistunnon ainoassa käsittelyssä oli valtioneuvoston tiedonanto kuntauudistuksen etenemisestä (VNT 2/2012 vp). Perussuomalaisten kansanedustaja Pirkko Mattila piti aiheesta ryhmäpuheenvuoron, jossa peräsimme hallitukselta vastuuta myös omassa toiminnassaan. Hallituksen tulisi alkaa noudattaa hyviä päätöksentekotapoja ja parlamentaarista valmistelua hankkeissaan. Kritisoimme hallitusta myös uudistuksen junttaamisesta läpi asiantuntijoita kuulematta ja liian tiukalla aikataululla. Hallituksen tavoitteena oleva julkisten palveluiden turvaaminen kaikkialla Suomessa ei voi toteutua keskittämällä. Suuri ei myöskään ole automaattisesti tehokkainta, suorastaan päinvastoin. Kuntien pakkoliitosten sijaan olisi mielestämme lähdettävä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoon saattamisesta sekä valtion ja kuntien tuottamien palveluiden jaosta. Oma täysistunnon puheenvuoroni kuntauudistuksen etenemisestä kuului seuraavasti:

Arvoisa puhemies!

Kuntauudistus on lähtenyt liikkeelle päätöksellä kuntakokojen voimakkaasta kasvattamisesta. Uudistusta perustellessaan hallitus on puhunut huoltosuhteen muutoksesta, valtion kestävyysvajeesta, lisävelan ottamisen tarpeesta, mutta kuitenkin kieltäen samalla kuntauudistuksen olevan varsinainen säästöohjelma. Miksi pääministeri Kataisen mainitsemien niin sanottujen parempien käytäntöjen käyttöönotto sitten vaatii pakkoliitoksia ja ylipäätään suunnitelman mukaisia hyvin isoja kuntaliitoksia? Eikö kuntien vapaaehtoisella yhteistyöllä, esimerkiksi kuntayhtymillä ja ideapankeilla, saisi aikaan myönteisiä muutoksia, kenties edullisemminkin?

Hallitus olisi voinut lähteä toteuttamaan kuntauudistusta palvelujen toiminnan näkökulmasta kuntalaista kuunnellen nykyisen sanelupolitiikan sijaan. Jos kuntauudistuksella kuitenkin haetaan säästöjä, kuten yleisesti on tulkittu, liikutaan silloinkin melko heikoilla jäillä. Hallitus ei ole kyennyt esittämään juuri mitään todisteita suurkuntamallin tervehdyttävistä vaikutuksista kansantaloudelle. Monet asiantuntijat ovatkin teilanneet kuntauudistuksen jo ennakkoon. Kuntaliiton kuntatalousyksiköstä Vuorento epäilee suurten säästöjen aikaansaamisen mahdollisuutta, ja Turun yliopiston taloustieteen professori Virén taas toteaa kuntakoon olevan toissijainen asia säästöjen syntymiselle.

Hallitus valitettavasti lähtee liikkeelle halutusta lopputuloksesta, suurkunnista, välittämättä siitä, onko tähän myöskään tutkimustiedon valossa riittäviä perusteita. Esimerkiksi Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa on tarkasteltu kuntien keskinäistä järjestystä peruspalvelutuotannon kustannustehokkuudessa vuoteen 2002 asti. Suurkunta Helsinki oli tuolloin listan häntäpäässä samalla, kun niin sanotut pk-kunnat tuottivat kustannustehokkaina kansantaloudellista säästöä. Kustannustehottomien kuntien on luonnollisesti parannettava tuottavuuttaan, mutta näin voidaan tehdä vain tuottavuuteen oikeasti vaikuttavilla keinoilla.

Kansaltakaan ei löydy uskoa suurkuntiin. Helsingin Sanomien gallupin mukaan vain kuudesosa suomalaisista uskoo suuren kunnan turvaavan palvelut pientä kuntaa paremmin. Moni sen sijaan pelkää aivan perustellusti, että kuntakokojen kasvaessa tuttuus, lähipalvelut ja palveluiden helppo saatavuus katoavat, etäisyyksien kasvaessa eläminen hankaloituu ja kallistuu esimerkiksi kasvavina polttoainekustannuksina ja päätöksenteko muuttuu kuntakeskuksia suosivaksi, syrjäseutujen palvelu- ja investointitarpeet laiminlyöväksi.

Todellisuudessa suurkunnat voivat tuoda säästöjä vain keskittämällä eli karsimalla reuna-alueiden palveluja. Tällainen kehitys tulee olemaan edessä myös kotiseudullani Varsinais-Suomessa, jossa esimerkiksi hyvin asiansa hoitaneet pienet ja keskisuuret kunnat ollaan liittämässä Suur-Turkuun. Säästöt toki otetaan kaikesta muusta paitsi kaksikielisyyden toteuttamisesta.

Yleisesti ottaen tämänkin uudistuksen yhteydessä olisi mielestäni tarpeen pohtia erittäin syvästi taloudellista huoltosuhdetta ja sitä, mistä suomalaisille riittää työtä nyt ja jatkossa, mistä riittää yrityksiä ja työtä, joilla kaikki nämä vaaditut palvelut rahoitetaan kaikenkokoisissa kunnissa.

Aiemmin edustaja Mäkisalo-Ropponen, joka ei kyllä nyt enää ole paikalla, nimitti opposition kritiikkiä tästä kuntauudistuksesta sabotoinniksi. Se on kyllä aika kova sana kuvaamaan sellaista tilannetta, kun jostakin asiasta ollaan demokraattisessa päätöksentekoelimessä eri mieltä. Kenenkään mielipiteistä ei tietenkään tarvitse pitää, mutta niiden mielipiteiden olemassaolon oikeutus on kuitenkin kiistaton jokaiselle.

Nähdäkseni yhteiskunnallisen keskustelun monipuolisuuden ja kehittymisen kannalta on muutenkin huomattavasti hyödyllisempää erilaisten mielipiteiden avoin käsittely kuin se, että puoluekentän täysin vastapäiset laidat hukkaisivat täysin oman linjansa ja keskittyisivät vain kehumaan aikaansaannoksiaan. Mitään ei tapahdu menneisyydessä, mutta tulevaisuudessa sitäkin enemmän.

Keskiviikon täysistunnossa käsiteltiin toistamiseen myös valtioneuvoston Yleisradion rahoitusta koskevia kahta esitystä, joista ensimmäisenä esitystä laiksi yleisradioverosta sekä laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ja toisena esitystä laeiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain sekä valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain muuttamisesta.

Torstaina 21.6. kevätistuntokauden toistaiseksi viimeisessä täysistunnossa äänestettiin eduskunnan viime päivien suurista puheenaiheista kuntauudistustiedonannosta, liikennepoliittisesta selonteosta, Euroopan pysyvän vakausmekanismin perustamisesta ja hallituksen toisesta lisätalousarviosta. Suullista kyselytuntia ei enää pidetty.  Ensimmäisissä äänestyksissä kuntauudistuksen etenemisestä hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 106 – 71. Liikennepoliittisen selonteon johdosta käydyissä äänestyksissä eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen selonteon kannanotoksi äänin 105 – 70. Eduskunta hyväksyi myös sopimuksen Euroopan pysyvän vakausmekanismin (EVM) perustamisesta äänin 104 – 71. Viimeisenä äänestyksessä oli hallituksen esitys vuoden 2012 toiseksi lisätalousarvioksi. Eduskunta hyväksyi lisätalousarvioehdotuksen valiokunnan mietinnön mukaisena ja yhtyi valiokunnan ehdotukseen tehtyjen lisätalousarvioaloitteiden hylkäämisestä.

Eduskunta jäi istuntotauolle, mutta esimerkiksi suuri valiokunta on kokoontunut tänään 27.6. ja tullee kokoontumaan myöhemminkin kesällä. Koko eduskunta on mahdollisesti koolla hieman myöhemmin Espanjan ja Kyproksen pyydettyä tukipaketteja holtittomaan taloudenpitoonsa. Kesätauon aikana on myös monenlaista muuta ohjelmaa, jotka liittyvät pääasiassa erilaisiin markkinoihin ja toritilaisuuksiin. Näistä kaikista löytyy tiedot kalenteristani, jota pidän ajan tasalla. Viikkoraportit jäävät kuitenkin kesälomalle siihen asti, kunnes eduskuntatyö taas alkaa syyskuussa.

(Tämä kolumni julkaistiin Helsinki Timesin MP Talk -palstalla 21.6.2012.)

It is well known that Finland, among other developed countries, has made a commitment to donate 0.7% of the country’s GNP as official development assistance (ODA) by 2015. The 0.7% pledge is yet to be reached; our current percentage of ODA is 0.56. As part of the UN community we are also working towards meeting the Millennium Development Goals (MDGs) adopted in 2000. There has been some positive development with respect to the MDGs, for instance halving the extreme poverty. Yet a lot remains to be done.

My political home, The Finns party has been criticized for its view on development aid. To get things straight, we are not suggesting that Finland should stop all aid. We strongly support emergency relief operations, for example. We think just that too much of our ODA ends up in administration and too little goes to actual development. In economic terms, the return of investment should be larger. The Finns Party suggests cutting ODA when necessary for the nation’s own good. Given the current political and economic situation in Europe – for instance this summer Finland is practically donating €1.44 billion to save the sinking south of the Eurozone – raising our ODA quota should not be the priority. Instead, the lesser resources should be put to use more practically and efficiently. Most development work should be done on the spot and with local people in charge.

As a chair to the Finnish IPU, the Inter-Parliamentary Union, I have focused a lot on development aid issues. Recently I attended an IPU Assembly in Uganda where politicians gathered to discuss the challenges of the world’s poorest countries from a wide range of angles. What always strikes me though is how differently the average people outside the assembly halls conceive of the necessary means to their countries’ development.

– “Why do you think Africa needs development aid?”, a local reporter asked me during an interview. His stance was much like mine: He thought what Africa really needed from us was business partnership, mentoring and investments, especially when they try to improve their business within the African continent, but internationally, too. The developed countries should stop treating countries like Uganda and Rwanda as only war-stricken wastelands and start benefiting from business opportunities with them. That would create real and sustained development. We should measure the results of the aid rather than counting how much money is spent. If better results are achieved with less money, we have done better.

Yet my biggest concern is overpopulation. It is the utmost threat to the developing countries, thwarting all the development efforts in the long run. For example, Uganda’s population is estimated to triple in the next 40 years. The unemployment rate is already alarmingly high and welfare services scarce but adding the strong population growth to the equation could at worst cause a violent eruption. It is crucial that the governments of the developing countries start dealing with this issue in a credible way.
I believe that charity begins at home. Therefore I was happy to learn that according to the World Bank’s estimate, in 2008 the developing countries received over €200 billion from their citizens working or living abroad. That is over double the OECD countries’ annual ODA combined. Hence, the money transfers from our guest workers support families back home in the developing countries much more than the official aid.

Maanantaina 4.6. Perussuomalaisten kansanedustajat Tom Packalén, Jussi Halla-aho ja Olli Immonen tiedottivat jättävänsä lähiaikoina lakialoitteen kerjäämisen kriminalisoinnista. Aloitteen perusteena on Suomen nykytilanne, jossa lähinnä Bulgarian ja Romanian romaniväestön suorittama järjestäytynyt kerjääminen on lisääntynyt voimakkaasti ja käynyt aggressiivisemmaksi. Allekirjoitin aloitteen. Euroopan unionin jäsenyys edellyttää myös Romanialta ja Bulgarialta vähemmistöjen tasapuolista kohtelua, mutta surkeaan lähtötilanteeseen ei ole juuri tullut muutoksia. Toisaalta EU:lla ei näytä olevan juuri keinoja, joilla ikään kuin pakotettaisiin Romania ja Bulgaria puuttumaan tilanteeseen tehokkaasti ja nopeasti. Kerjäämiseen liittyy hyvin ikäviä lieveilmiöitä, kuten varkauksia, ryöstöja ja ihmiskauppaa, minkä vuoksi siihen tulee puuttuua monipuolisella keinovalikoimalla. Pidän erityisen ikävänä seikkana sitä, että lapsia käytetään kerjäämisen apulaisina, sillä täten ylläpidetään negatiivista kierrettä. Kaikille lapsille kuuluu oikeus, mutta myös velvollisuus käydä koulua ja luoda pohjaa paremmalle tulevaisuudelle. Romanian ja Bulgarian on huolehdittava siitä, että niiden vähemmistöillä on puitteet elämän peruspilareihin.

Tiistaina 5.6. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja europarlamentaarikko Sampo Terho julkaisivat kannanoton, jossa vaaditaan hallitusta torjumaan kaikki ehdotukset yhteiseurooppalaisesta pankkituesta eli pysyvän vakausmekanismin EVM:n käyttöönotosta. Perussuomalaiset tekevät yhdessä muiden EU-kriittisten voimien kanssa kaikkensa eurobondien torjumiseksi.

Tiistaina pidimme päivän päätteeksi eduskunnassa yhteispalaverin ryhmämme kansanedustajien, avustajien sekä ryhmäkanslian henkilökunnan kanssa. On hyvä aina ajoittain käydä pieniä keskustelutuokioita koko porukan kanssa, sillä arkisessa tiimellyksessä eniten on tyypillisesti tekemisissä valiokuntatoverien tai seinänaapureiden kanssa.

Keskiviikkona 6.6. pidetyssä täysistunnossa aloitettiin kuntauudistuksen käsittely keskustelulla valtioneuvoston kuntauudistus-selonteosta. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) oli keskustelusta poissa Yhdysvaltain-matkan takia. Tiedonannon esitteli hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.). Hallitus väittää, että kuntauudistuksella palvelut voidaan tulevaisuudessa turvata paremmin ja kaikkialla Suomessa. Tiedonantoa arvosteltiin muun muassa keskeneräiseksi ja suurkuntapolitiikan hyötyjä voidaan pitää vähintäänkin epävarmoina. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron kuntakeskustelussa piti Vesa-Matti Saarakkala. Keskiviikkona eduskunta myös hyväksyi asepalveluslain muutoksen. Varusmiesten palvelusaika lyhenee 15 vuorokaudella. Varusmiesten uudet palvelusajat ovat 165, 255 ja 347 vuorokautta. Myös aseettomina palvelevien palvelusaikaan on tarkoitus tehdä vastaava lyhennys.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tiedotti keskiviikkona tulevasta korruptionvastaisesta lakialoitteestaan. Aloitteessa esitetään rikoslakia tiukennettavaksi niin, että rangaistavaksi tulisivat vaikutusvallan kauppaaminen ja siitä maksaminen rahalla tai muulla etuudella. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner. Lakialoite täyttäisi toteutuessaan Euroopan Neuvoston korruptionvastaisen elimen GRECO:n suositukset.

Keskiviikkona pidimme myös IPU-johtokunnan kokouksen, jossa hyväksyttiin tilinpäätös sekä vuosikertomus ja alustettiin tulevia tapahtumia. IPU:n osalta on syksyllä ohjelmassa yksi kokous Reykjavikissa ja yksi kokous Quebecissä, Kanadassa. Lisäksi olen saanut Suomen IPU-puheenjohtajan ominaisuudessa kutsun suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressiin, joka pidetään Unkarissa syyskuun alussa.

Torstain 7.6. päivän avasi ryhmähuoneessamme ravintola-alan harmaata taloutta käsittelevä tilaisuus. Luennoitsija havainnollisti lainsäädännön puutteita ja harmaan talouden tilaa. Paljon on tehtävää ja kuittipakosta olisi hyvä lähteä liikkeelle. Jokaisen vastuullisen kuluttajan olisi syytä tehdä myös oma osansa ja vaatia aina kuitti ostamastaan palvelusta tai tuotteesta, ellei sitä automaattisesti tarjota.
Torstain 7.6. täysistunnossa suullisen kyselytunnin avasi kysymys Venäjän asevoimien komentaja, kenraali Nikolai Makarovin taannoisista kannanotoista Suomen NATO-yhteistyötä koskien. Perussuomalaisten Timo Soini esitti puolestaan ministeri Stubbille suunnatun kysymyksen eurobondeista. Stubb (kok.) ja Urpilainen (sd.) kiistivät yhdestä suusta hallituksen kannattavan eurobondeja eli yhteistä velanottoa. Lisäksi kyselytunnilla puhuttiin itsensä työllistävien sosiaaliturvan ongelmista, joihin hallitus lupasi hakea ratkaisua.

Perussuomalaiset tiedottivat torstaina Perustuslakivaliokunnan perussuomalaisten jättämästä eriävästä mielipiteestä koskien EVM-sopimuksen käsittelyjärjestystä. Valiokunnan jäsenten Vesa-Matti Saarakkalan, Tom Packalénin ja Kimmo Kivelän (ps.) mukaan EVM-sopimuksen hyväksyminen tulisi mitä ilmeisimmin johtamaan Suomen vastuisiin, jotka vaarantaisivat Suomen valtion mahdollisuudet vastata perustuslain mukaisista velvoitteistaan. Lisäksi Perussuomalaiset tiedottivat Valtiovarainvaliokunnan perussuomalaisten jäsenten esittämästä kaksiportaista valtiontalouden sopeutusmallista. Valiokunnan jäsenet Pentti Kettunen, Kauko Tuupainen ja Ville Vähämäki (ps.) ovat jättäneet vastalauseen valiokunnan mietintöön hallituksen kehysselonteosta. Vastalauseen mukaan talousennusteiden jatkuvasti muuttuessa valtiontalouden sopeutustoimet olisi vastuullisempaa aloittaa pienemmällä summalla, mutta sitoutuen toteuttamaan tarvittavia lisäkiristyksiä. Perussuomalaisten kaksiportaisessa mallissa esitetään vuositasolla noin kahden miljardin leikkauksia ja veronkorotuksia vuoteen 2015 mennessä.

Torstaina illalla vierailin Kontulan Perussuomalaisten PS-foorumissa, johon yhdistyksen jäsenet kutsuvat aina silloin tällöin jonkun kansanedustajan juttelemaan ajankohtaisista asioista ja kertomaan eduskunnan kuulumisia. Olin todella iloinen kutsusta ja vielä iloisempi tilaisuuden päätyttyä, sillä keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä tuli runsaasti. Kansanedustajan rutiinityö tehdään pääsääntöisesti eduskunnassa, mutta erittäin tärkeä osa työtä on vuorovaikutus kuntalaisten ja kansalaisten kanssa. Näkyminen ihmisten parissa ei saa keskittyä vain muutamaan kuukauteen ennen vaaleja. Tästä perussuomalaiset ovatkin aina pitäneet kiinni ja osallistuvat aktiivisesti ja monipuolisesti tilaisuuksiin ennen ja jälkeen vaalien sekä vaalien välillä, ympäri vuoden. Tähän työhön olen itsekin osallistunut ja tulen osallistumaan myös jatkossa.

Perjantaina 8.6. perussuomalaiset jättivät vielä yhden välikysymyksen eurokriisistä. Välikysymys haluttiin jättää kesäkuun lopun EU-huippukokousta edeltävästi, jotta koko eduskunta pääsee vielä kerran ilmaisemaan kantojaan eurobondeihin, pankkitukiin ja pääomittamisiin. Välikysymys lisää myös politiikan teon avoimuutta kun asia tuodaan Suuren valiokunnan sijaan koko eduskunnan käsiteltäväksi. Vasenryhmä lähtee mukaan perussuomalaisten välikysymykseen. Olin mukana tiedotustilaisuudessa välikysymyksen jättämisen jälkeen. Vain yksi paikalla ollut toimittaja esitti yhden ainoan kysymyksen välikysymykseen liittyen. Tiedotustilaisuus kiinnosti vain sen osalta, mitä uutta sanottavaa Jussi Halla-ahosta olisi. Jussi Halla-aho on työtoverini ja seinänaapurini eduskunnan Pikkuparlamentissa. Tuen ja kannustan häntä eteenpäin työssään – aivan kuten hän on tukenut ja kannustanut minua.

Pidän kummallisena ja surullisena sitä, että Euroopan talouskriisin pohdintaan tähtäävä välikysymys kyetään näin kevyesti sivuuttamaan mediassa. Siitä oli pieniä mainintoja lehtien laidoilla. Saadakseen tiedon välikysymyksestä läpi ja keskustelun herättämiseksi perussuomalaisten täytyi ostaa Helsingin Sanomista puolen sivun mainos, joka julkaistiin sunnuntaina 10.6. Kuvakaappaus mainoksesta alla.

Maanantaina 28.5. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä julkaisi tiedotteen koskien valtion vuoden 2012 toiseen lisätalousarvioesitykseen jätettyjä aloitteitamme. Eduskuntaryhmämme on jättänyt yhteisen lisätalousarvioaloitteen, jossa ilmaisemme vastustavamme hallituksen esitystä Euroopan vakausmekanismin pääomittamisesta. EVM:n pääomittaminen hallituksen esityksen mukaisesti lisää valtion lainanoton tarvetta huomattavasti ja euron mahdollisesti siitä huolimatta hajotessa Suomen maksettavaksi lankeavat tukipakettien miljardivastuut. Sijoittaisimme mieluummin vähät käytettävissä olevat varat tärkeisiin kotimaisiin kohteisiin, kuten työttömien nuorten oppisopimuskoulutukseen, koulukuraattori- ja psykologipalveluihin sekä rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan.

Tiistain 29.5. täysistunnon alussa pidettiin hiljainen hetki Hyvinkään ampumistapauksen johdosta. Tämän jälkeen istunnossa ryhdyttiin käsittelemään Euroopan vakausmekanismin (EVM) pääomituksen sisältävää vuoden toista lisätalousarviota. Tässä lisäbudjetissa hallitus esittää 1,77 miljardin euron lisäystä vuoden 2012 valtion budjettiin. Suurin yksittäinen määrärahalisäys on kesällä tehtävä 1,44 miljardin euron pääomasiirto Euroopan vakausmekanismiin. Aina hallituksen antaessa lisätalousarvioesityksen kansanedustajat saavat tehdä vastaavista budjettimomenteista omia aloitteita. Itse uudistin talousarvioaloitteeni määrärahan osoittamisesta työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin Turun Varissuolla (LTAA 40/2012).

Tiistaina eduskunnan kansalaisinfossa järjestettiin Mentori 2012 –hankkeen koulutus- ja tiedotustilaisuus.  Kyse on kampanjasta, jolla Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä haluaa aktivoida eduskunnan väkeä ja kansalaisia mentoritoimintaan. Lisätietoa kampanjasta sekä tarjolla olevista mentorointitehtävistä löytyy Kansalaisareenan nettisivuilta: www.kansalaisareena.fi/mentorointikampanja.

Keskiviikkona 30.5. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini juhli 50-vuotissyntymäpäiviään ja ulkoasiainvaliokunta aloitti kokouksensa hieman normaaliaikataulusta edellä ja nautti makoisaa mansikkakakkua kahvin kera. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kahvitteli toisen kerran torstaina ennen eduskuntaryhmän viikkokokousta. Puolueen väki laajemmin pääsee onnittelemaan puheenjohtajaa parin viikon kuluttua Kajaanissa pidettävässä puolueneuvoston kokouksessa.

Keskiviikkona 30.5. kansalaisinfossa pidettiin keskustelutilaisuus perustulosta. Keskustelemassa olivat kansanedustajat Osmo Soininvaara ja Johanna Karimäki (vihr.) sekä kokoomuksen edustajina Lasse Männistö ja Harri Jaskari. Keskustelua veti vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto. Suomalainen perustuloverkosto BIEN Finland kerää nimiä kansalaisaloitteeseen perustulosta tarkoituksenaan saada perustulo syksyllä eduskunnan käsittelyyn. Vihreät, vasemmistoliitto ja keskusta ovat pisimpään kannattaneet perustulon käyttöönottoa Suomessa.

Torstain 31.5. täysistunnossa kyselytunnin jälkeen käytiin lähetekeskustelu lisätalousarvioesityksistä. Yhteensä lisäbudjettiin jätettiin perussuomalaisten, vasenryhmän, keskustan ja sosialidemokraattien eduskuntaryhmiltä reilut 70 aloitetta, joissa toivotaan varoja muun muassa liikennehankkeisiin, tukityöllistämiseen ja kansallispuistojen hoitoon.

Torstain kyselytunnilla keskusteltiin Hyvinkään ampumatapauksen tiimoilta muun muassa nuorison mielenterveysongelmista, syrjäytymisestä ja sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta. Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) nosti esiin valmisteilla olevan nuorten yhteiskuntatakuun hallituksen syrjäytymistä ehkäisevänä toimena. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) puolestaan lupasi selvittää yhdessä sisäministeriön kanssa edustaja Niikon (ps.) esiin nostaman henkisen hädän hätänumeron perustamisen mahdollisuutta. Työministeri Ihalainen käytti yhden vastauspuheenvuoron, jossa hän lausui mahdollisesti yhden suurimmista viisauksista, mitä olen isossa salissa lyhyen edustajanurani aikana kuullut. Ihalainen totesi (lainaus löytyy ko. istunnon keskustelupöytäkirjasta):

Tätä keskustelua kuunnellessa tuli mieleen seuraavaa: On tärkeätä, että meillä on oppilashuoltoa, kouluterveydenhuoltoa, kuraattoreita, meillä on rahaa, panostetaan näihin. Mutta se ei riitä, kuulkaa. Mitä meiltä puuttuu tästä yhteiskunnasta? Meillä on rapautunut välittämisen kulttuuri – välittämisen kulttuuri. Nämä ihmiset tarvitsevat tukea, havainnointia, yhteisöllisyyttä. Jokaisen tarvitsee arvokkaalla tavalla kuulua johonkin, ja nyt tämä yhteiskunta on tässä pirstoutunut kilpailun keskellä, niin että kaikilla ei tätä paikkaa ole. Raha ei ratkaise, kuulkaa, kaikkea. Tämä välittämisen kulttuuri täytyy palauttaa.

Olisin itse kysynyt mielenterveyspalveluiden jatkuvuuden ja tuttuuden turvaamisesta kuntauudistuksen paineissa ja matalan kynnysten palveluiden saatavuudesta, mutta en onnistunut saamaan puheenvuoroa tällä kertaa. Olisin halunnut myös yhtyä Ihalaisen sanoihin, mutta ajattelin kiittää häntä toivottavasti monia hiukan ravistelleista sanoista, kun seuraavan kerran törmään häneen eduskunnan käytävillä. Hyvinvointiyhteiskunnan idea on hyvä, mutta se on lähtenyt lapasesta viime aikoina. Palveluita halutaan ja vaaditaan, välittäminen, auttaminen ja hoito on ulkoistettu perheiltä, lähipiiriltä ja yhteisöiltä kasvottomille kunnille ja valtiolle. Rahat eivät riitä, eikä palvelujen taso vastaa käyttäjien odotuksia. Mielestäni Suomessa tulisi käydä laajapohjainen arvokeskustelu siitä, mitä ovat kunnan ja mitä ovat valtion tehtävät ja mitä ne eivät ole. Verorahoja käytetään ylen määrin niin moneen paikkaan, ettei siitä ole kokonaiskäsitystä varmaan kellään. Ministeri Virkkunen kävi torstaina ennen kyselytuntia kertomassa eduskuntaryhmällemme lyhyesti kuntauudistuksen tilanteesta. Katsauksensa yhteydessä ministeri kertoi, että kesän aikana eri ministeriöiden on käytävä läpi lainsäädäntö oman hallinnonalansa osalta ja analysoitava lakien velvoitteet kunnille. Tällä tavalla pyritään kampaamaan hiukan läpi kunnille lainsäädännöllä sälytettyä tehtäväkenttää. Työ on iso ja vaativa, eikä se valmistu hetkessä, mutta se on tarpeellinen.

Toinen kyselytunnin pääaihe oli hallituksen vastikään julkistama sairaanhoitouudistus, jossa kaavaillaan erikoissairaanhoitopiirien lakkauttamista. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini otti esimerkiksi kantaa lähipalveluiden puolesta ja yksityisten lääkärifirmojen rahastusta vastaan. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) oli poissa kyselytunnilta hänen osallistuessaan Yhdysvalloissa järjestettävään kansainväliseen Bilderberg-seminaariin.

Viikonlopuksi matkasin kotiin Turkuun. Lauantaina olin piiriaktiivien kanssa Kustavissa ja sunnuntaina Naantalin Aurinkomarkkinoilla. Mukavaa että kesä on nyt ovella, sillä se tietää lukuisia kivoja tapahtumia eri puolilla Varsinais-Suomea ja myös muuta maata. Esimerkiksi kesäkuun loppupuolella vierailin lapsuuden ja nuoruuden kotikulmilla Nivalassa ja saan edustajakollegat Olli Immosen, Pentti Kettusen ja Ville Vähämäen seuraukseni pitämään toritapahtumaa. Kannattaa myös katsastaa uusi Perussuomalainen-lehti. Numerossa 8/2012 on Lapin kierroksella mukana olleen puolueen 3. varapuheenjohtaja Reijo Ojennuksen kirjoittama matkaraportti kuvien kera. Perussuomalainen-lehti on maksutta luettavissa puolueen verkkosivulla.